Asiakas ei saanut palvelua ruotsiksi kaupungin vammaispalveluissa - Yhdenvertaisuusvaltuutettu edisti sovintoa syrjintätapauksessa
Yhdenvertaisuusvaltuutettu on edistänyt sovintoa syrjintätapauksessa, jossa ruotsinkielinen asiakas ei saanut palvelua ruotsiksi Turun kaupungin vammaispalveluissa. Perustuslaissa ja kielilaissa turvataan ruotsinkielisten oikeudet käyttää äidinkieltään viranomaisten kanssa asioidessa. Viranomaisilla on velvollisuus varmistaa, että palvelu ja asiointi onnistuu ruotsiksi ja suomeksi.
Syrjintätapauksessa oli kyse siitä, että ruotsinkielinen henkilö oli saanut kaupungilta kirjeen, jossa häntä oli pyydetty ottamaan yhteyttä kaupungin vammaispalveluun. Henkilön soittaessa asiakaspalveluun, asiakaspalvelija ei ollut puhunut ruotsia, vaikka yhteydenottaja oli sitä pyytänyt. Asiakaspalvelija oli kertonut jättävänsä soittopyynnön, jotta ruotsinkielinen asiakaspalvelija voisi soittaa yhteydenottajalle takaisin. Puhelinkeskustelu oli käyty siten, että asiakaspalvelija oli puhunut suomea ja yhteydenottaja ruotsia. Ruotsinkielisen asiakaspalvelijan takaisinsoittoon kului yli viikko.
Turun kaupunki on ilmoittanut ryhtyneensä toimenpiteisiin kielellisten oikeuksien turvaamiseksi ja kielellisten oikeuksien toteutumisen edistämiseksi. Turun kaupungilla on muun muassa käytössä kielilisät, joita maksetaan työntekijöille, jotka käyttävät tehtävässään sekä suomea että ruotsia. Lisäksi Turun kaupunki on järjestänyt säännöllisiä kielikoulutuksia, joihin työntekijät ovat voineet osallistua työaikana. Valtuutettu pitää kaupungin järjestelyjä ja toimenpiteitä tarpeellisina.
Kyseisessä tapauksessa valtuutettu kuitenkin arvioi, että koska yhteydenottaja oli joutunut odottamaan takaisinsoittoa yli viikon, oli häntä kohdeltu huonommin hänen kielensä vuoksi kuin vastaavassa tilanteessa olevaa suomenkielistä henkilöä olisi kohdeltu. Tilanteen arvioinnissa otettiin huomioon myös se, että yhteydenottajalla on ollut vastaavanlaisia ongelmia kaupungin kanssa jo useamman vuoden ajan.
– Perustuslaissa ja kielilaissa turvataan ruotsinkielisten oikeudet käyttää äidinkieltään viranomaisten kanssa asioidessa. Tässä tapauksessa ruotsinkielisten palvelujen epäonnistuminen oli myös yhdenvertaisuuslain vastaista vammaiseen henkilöön kohdistuvaa syrjintää. Viranomaisilla on velvollisuus varmistaa, että palvelu ja asiointi onnistuu ruotsiksi ja suomeksi. Meille tulleet yhteydenotot osoittavat, että kielellisten oikeuksien toteutumisessa on ongelmia kaikilla elämänalueilla, mutta erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa, erityisasiantuntija Robin Harms sanoo.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu edisti kyseisessä tapauksessa sovintoa ja Turun kaupunki maksoi syrjinnän kohteeksi joutuneelle asiakkaalle 1500 € hyvitystä syrjinnästä ja sitoutui sovinnossa varmistamaan, että Turun kaupungin henkilökunta tuntee kielilain ja yhdenvertaisuuslain asettamat vaatimukset ruotsinkieliselle palvelulle sekä varmistamaan, että henkilökuntakapasiteetti tulevaisuudessa riittää myös ruotsinkielisen palvelun toteuttamiseen.
Lainsäädäntöä:
Perustuslain 6 §:ssä säädetään yhdenvertaisuusperiaatteesta ja syrjinnän kiellosta sekä 17 §:ssä kielellisistä oikeuksista.
Yhdenvertaisuuslain 8 §:ssä säädetään syrjinnän kiellosta muun muassa kielen perusteella.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu voi yhdenvertaisuuslain 19 § nojalla ryhtyä toimenpiteisiin sovinnon aikaansaamiseksi yhdenvertaisuuslain noudattamista koskevassa asiassa.
Yhdenvertaisuuslain 23 § mukaan syrjinnän tai vastatoimien kohteeksi joutuneella on oikeus saada hyvitys siltä viranomaiselta, työnantajalta tai koulutuksen järjestäjältä taikka tavaroiden tai palveluiden tarjoajalta, joka on tämän lain vastaisesti syrjinyt häntä tai kohdistanut häneen vastatoimia.
16.11.2022
