Haavoittuvassa asemassa olevien tunnistamista on parannettava maastapoistamisessa
Haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten tunnistaminen kansainvälistä suojelua tai oleskelulupaa hakevien joukosta on ensisijaisen tärkeää, jotta he saavat tarvitsemansa avun ja heidän tilanteensa huomioidaan vastaanottopalveluissa sekä turvapaikka- ja oleskelulupamenettelyissä. Kidutuksen uhri tai muulla tavoin traumatisoitunut hakija voi tarvita esimerkiksi terveydenhuollon apua ja oikeusavun saamisesta olisi hyvä huolehtia mahdollisimman varhain. Tunnistaminen on tärkeää, jotta päätöksentekijällä on riittävät ja oikeat tiedot hakijan tilanteesta. Hakijan haavoittuva asema on oikeudellisesti merkityksellinen asia ja voi vaikuttaa siihen, että hakija saa turvapaikan tai oleskeluluvan.
Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistossa alkoi syksyllä EU:n sisäasioiden rahastojen (AMIF) rahoittama hanke, jonka tavoitteena on kehittää haavoittuvassa asemassa olevien tunnistamista ja parantaa heidän erityistarpeidensa huomioon ottamista palautusoperaatioissa ja niiden valvonnassa.
Haavoittuvassa asemassa oleviin ihmisiin kuuluu useita erilaisia ryhmiä ja haavoittuvuutta aiheuttavat eri tekijät, kuten fyysinen tai psyykkinen terveydentila. Lisäksi esimerkiksi kidutuksen, raiskauksen tai muun vakavan väkivallan uhriksi joutuneet henkilöt ja ihmiskaupan uhrit ovat haavoittuvassa asemassa. Lapset turvapaikanhakijoina tarvitsevat erityistä suojelua ja ovat haavoittuvassa asemassa aina. Lainsäädäntö tunnistaa myös alaikäisten lasten yksinhuoltajat, raskaana olevat henkilöt, vammaiset henkilöt, ihmiskaupan uhrit ja ikääntyneet ihmiset haavoittuvassa asemassa oleviksi.
Kaikki haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset eivät saa Suomesta oleskelulupaa tai turvapaikkaa. Osa kielteisen päätöksen saaneista lähtee maasta omatoimisesti ja toiset palautetaan poliisin toimesta. Ulkomaalaislain ja poliisin ohjeistuksen mukaan palautuksen täytäntöönpanoon tulee ryhtyä ilman aiheetonta viivytystä, mutta myös täytäntöönpanoa lykkäävät tai estävät seikat tulee ottaa huomioon. Palautuksen kaikissa vaiheissa on otettava huomioon henkilön haavoittuva asema ja siitä johtuvat erityistarpeet.
Yhdenvertaisuusvaltuutetun valvontatoiminnassa on havaittu, että haavoittuvassa asemassa olevien palautettavien tilanteen tunnistaminen vaihtelee ja siksi on tehtävä työtä sen eteen, että heidän oikeutensa toteutuvat yhä paremmin. Valvontatyössä huomio kiinnittyy käytännössä havaittaviin ongelmakohtiin. Tämän lisäksi on tärkeää kehittää rakenteita, jotka vahvistavat haavoittuvan aseman tunnistamista ja sen ottamista asianmukaisesti huomioon.
Hankkeen aikana etsitään hyviä käytäntöjä ja toisaalta parannusehdotuksia, jotta palautettavien ihmisten oikeudet toteutuvat entistä paremmin. Tavoitteena on lisätä tietoa ja ymmärrystä, jotta poliisi huomioisi jatkossa yhdenmukaisemmin ja paremmin haavoittuvuuden. Hankerahoituksen ansioista valvonnassa on mahdollisuus syventyä ongelmakohtiin sekä kehittää myös omia valvontakäytäntöjämme ja osaamista haavoittuviin ryhmiin liittyvistä kysymyksistä.
Olemme valvontatyössämme havainneet, että haavoittuvan aseman huomioon ottaminen maastapoistamisen yhteydessä voi vaatia totuttujen toimintatapojen tarkastelemista ja muuttamista. Ratkaisu voi joskus olla aika yksinkertainenkin. Esimerkiksi haavoittuvassa asemassa olevan palautettavan kanssa tarvitaan usein enemmän aikaa, jotta palautus voidaan toteuttaa hänen perusoikeuksiaan kunnioittaen sekä inhimillisesti.
Terveydentilan huomioon ottaminen edellyttää sitä, että palautusajankohta on ajoissa palautettavaa hoitavan tahon tiedossa. Joskus palautusta on lykättävä tai siirrettävä, jotta palautettavan ihmisen tilanne saadaan asianmukaisesti selvitettyä. Jos lapsen edun tai lastensuojelun tarpeen kartoitus on vielä tekemättä tai kesken, poliisin tulee odottaa, että lapsen asiat on selvitetty. Jos päätöksentekijälle – tuomioistuin tai Maahanmuuttovirasto - on toimitettu uutta tietoa, on yleensä odotettava päätöksentekijän arviointia ja ratkaisua. Ihmiskaupan uhrin palauttamisen yhteydessä on selvitettävä, miten hän pääsee tarvitsemansa avun piiriin kohdemaassa.
Tavoitteenamme on hanketyön aikana löytää myös rakenteellisia ratkaisuja, jotta kaikkein heikoimmassa asemassa olevien oikeudet toteutuisivat jatkossa paremmin myös maastapoistamisen täytäntöönpanon yhteydessä. Tähän suuntaan on pyrittävä, jotta perus- ja ihmisoikeuslähtöisyys toteutuisi oleskelulupaa tai turvapaikkaa hakevien prosessin kaikissa vaiheissa.
