IDAHOT-päivä kiinnittää huomiota seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kohdistuvaan syrjintään
Tänään vietetään kansainvälistä homo-, trans- ja bifobian vastaista päivää. Päivän tavoitteena on kiinnittää huomiota seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kohdistuvaan syrjintään. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asema ja oikeudet sekä heihin kohdistuvat asenteet ovat muuttuneet myönteisimmiksi viime vuosikymmenien aikana, mutta syrjintä ei kuitenkaan ole hävinnyt. Edelleen on paljon tehtävää, että yhteiskunta olisi aidosti yhdenvertainen jokaiselle.
Seksuaalivähemmistöihin kuuluvat ihmiset voivat kohdata niin rakenteellista syrjintää kuin erilaisissa arjen tilanteissa tapahtuvaa syrjintää ja häirintää. Yhdenvertaisuusvaltuutettu on viime aikoina käsitellyt muun muassa tapauksia, joissa samaa sukupuolta olevalle parille ei ole vuokrattu asuntoa seksuaalisen suuntautumisen vuoksi. Syrjintä seksuaalisen suuntautumisen perusteella kielletään yhdenvertaisuuslaissa. Yhdenvertaisuusvaltuutettu voi auttaa, jos epäilet syrjintää.
Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kohdistuu myös vihapuhetta. Tämä johtaa pahimmassa tapauksessa siihen, että vihapuhetta kokeneet eivät halua osallistua esimerkiksi politiikkaan tai julkiseen keskusteluun. Julkisen keskustelun ja poliittisen osallistumisen on demokratiassa oltava kaikille mahdollista. Vihapuheen vastaisten toimenpiteiden tuleekin olla tehokkaita, jotta osallisuus on aidosti mahdollista jokaiselle ja erilaiset näkökulmat tulevat edustetuiksi yhteisistä asioista päätettäessä.
Tutkimuksista käy ilmi, että seksuaalivähemmistöjen elämään tuo haasteita tosiasiallisen syrjinnän lisäksi pelko syrjinnästä ja häirinnästä. Tämä voi esimerkiksi vaikeuttaa seksuaalivähemmistöön kuuluvan henkilön hakeutumista tarvitsemaansa palveluun.
Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kohdistuvasta syrjinnästä ilmoitetaan vain harvoin viranomaisille. Esimerkiksi EU:n perusoikeusviraston LGBTI II -tutkimuksen mukaan syrjintäkokemuksesta ilmoituksen oli tehnyt vain 7 % vastaajista, häirintäkokemuksesta 9 % vastaajista. Oikeusministeriön selvityksen mukaan 81 % vihapuhetta tai häirintää kokeneista ei ilmoittanut tästä millekään taholle. Myös yhdenvertaisuusvaltuutetun tilastoista käy ilmi, että yhteydenotot syrjinnästä seksuaalisen suuntautumisen perusteella ovat olleet vuositasolla vähäisiä. Niiden määrä on kuitenkin kasvanut viime vuosina.
Useat yhdenvertaisuuden esteet liittyvät tahattomiinkin asenteisiin, tiedon puutteeseen tai ymmärtämättömyyteen. Hetero-, sukupuoli- ja suhdenormit ovat edelleen yhteiskunnassamme niin vahvoja, että emme usein niitä edes tunnista. Monet normit kuitenkin aiheuttavat syrjintää ja ulossulkemista ja näiden normien tiedostaminen ja purkaminen on tärkeää, jotta yhdenvertaisuutta voidaan edistää.
Jokaisella viranomaisella, koulutuksenjärjestäjällä ja työnantajalla on yhdenvertaisuuslain mukaan velvoite edistää yhdenvertaisuutta, muun muassa seksuaalisen suuntautumisen osalta. Tasa-arvolaki puolestaan velvoittaa viranomaiset edistämään naisten ja miesten välistä tasa-arvoa sekä ennaltaehkäisemään sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuvaa syrjintää tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti.
Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ihmisoikeuksien ja yhdenvertaisuuden toteutuminen yhteiskunnassamme on edelleen kaikkea muuta kuin itsestäänselvyys. Siihen pääseminen vaatii tiedon lisäämistä, aktiivista yhdenvertaisuuden edistämistä kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla sekä tehokasta puuttumista vihapuheeseen ja syrjintään.
17.05.2021
