Hyppää sisältöön

Koronaviruksen leviämisen rodullistaminen

Koronavirus on alkanut levitä nopeasti Helsingin somalinkielisen vähemmistön keskuudessa, kertoo Helsingin kaupunki tiedotteessaan. Kaupungin mukaan 1,8 prosentilla somalinkielisestä väestöstä on koronatartunta, kun muiden helsinkiläisten keskuudessa vastaava luku on 0,2 prosenttia.

Presidentti Niinistö ilmaisi äskettäin huolensa siitä, että ihmiset ovat alkaneet suhtautua epäilevästi toisiinsa. ”Ennakkoluulo on salakavalaa, ja tässä tilanteessa siihen on vähiten varaa”, presidentti kirjoittaa Presidentin kynästä -blogissaan. Hän mainitsee uusmaalaiset ja ikäihmiset ryhminä, jotka ovat joutuneet tällaisen suhtautumisen kohteeksi suomalaisessa yhteiskunnassa.

Helsingin kaupunki ja HUS pohtivat tiedotteessaan puolestaan syitä siihen, miksi tartunnat ovat levinneet muita enemmän kaupungin somalinkielisten keskuudessa. Kaupunkihan on pyrkinyt parhaansa mukaan antamaan tietoa eri kielillä kaikille väestöryhmille.

On hyvä, että kaupunki seuraa tartuntojen leviämistä ja kuolemantapausten määrää eri ryhmissä ja analysoi, mitä voitaisiin tehdä. Samalla on kuitenkin tärkeää, ettei kylvetä sellaista epäluuloa eri ryhmiä kohtaan, mistä presidentti Niinistö varoittaa.

Ruotsissa on todettu vastaavalla tavalla, että koronavirustartuntoja on ollut suhteettoman paljon somaliväestön keskuudessa etenkin Tukholman pohjoisissa kaupunginosissa. Myös Ruotsissa alettiin pohtia, voisiko se johtua tiedonpuutteesta. Tai – kuten jotkut halusivat väittää – kulttuurisista käyttäytymismalleista?

Pikemminkin selityksenä näyttävät kuitenkin olevan sosioekonomiset syyt.

Monet suomensomalialaiset kuten myös ruotsinsomalialaiset työskentelevät ammateissa, joissa tartuntariski on erityisen suuri, esimerkiksi joukkoliikenteessä, taksialalla, myymälöissä, siivousyrityksissä, terveydenhuollossa, lastenhoidossa tai vanhustenhuollossa. Toisin sanoen ammateissa, joissa ollaan paljon kosketuksissa muiden ihmisten kanssa ja joissa mahdollisuudet ”työskennellä kotona” ovat vähäiset tai olemattomat. Lisäksi he ovat useammin joukkoliikenteen varassa niin työmatkoillaan kuin muussa välttämättömässä liikkumisessa. Siten he ovat väistämättä enemmän kosketuksissa muiden ihmisten kanssa ja heidän mahdollisuutensa eristäytymiseen ovat heikommat. Muina taustatekijöinä ovat yleisesti ottaen myös ahtaasti asuminen sekä heikompi terveystilanne.

Ruotsin valtionepidemiologi Anders Tegnell kertoi muutama päivä sitten, että Somaliassa syntyneiden lisäksi myös Turkissa, Irakissa, Suomessa, Eritreassa, Syyriassa, Iranissa ja entisessä Jugoslaviassa syntyneet ovat selvästi yliedustettuina covid-19-tapauksissa. Kyse on Ruotsin viime vuosikymmenten suurimmista siirtolaisryhmistä. Suomessa syntyneiden "selviytyminen" tähän joukkoon johtuu tuskin puutteellisesta kielitaidosta tai kulttuurin omaleimaisuudesta, vaan pikemminkin syynä on se, että he kuuluvat ryhmiin, joissa sairastuvuus on suurta. Monet heistä ovat yli 60-, 70- ja 80-vuotiaita, kuten myös Tegnell totesi. Kyse on siis vanhemmasta työläisryhmästä.

Yhdysvalloissa tällaisen yhteyden olemassaolosta on selviä viitteitä. Alustavat tiedot osoittavat, että sosioekonomisten tekijöiden ja covid-19-tautiin sairastuneiden ja kuolleiden määrän välillä on selvä yhteys. Taustalla olevia tekijöitä ovat huonommat asunnot, ahtaasti asuminen tai asunnottomuus, työpaikat, joissa ei ole etätyömahdollisuutta, sekä pienituloisten alueiden heikompi terveydenhuolto varakkaisiin alueisiin verrattuna. Erityisesti Yhdysvaltoihin liittyvänä tekijänä on lisäksi se, että vain harvoilla pienituloisilla on kattava sairausvakuutus, minkä vuoksi monilla ei ole varaa hakeutua hoitoon. Yhdysvalloissa tämä merkitsee automaattisesti myös sitä, että mustat ja latinot ovat yliedustettuina uhrien joukossa

Isossa-Britanniassa on tehty samankaltaisia havaintoja. Tohtori Riyaz Patel University College London -yliopistosta on todennut, että virus on iskenyt pahimmin Lontoon tiheimmin asutuille alueille, joilla vähemmistöt ovat yliedustettuina ja joilla yleinen terveystilanne on heikompi kuin maassa keskimäärin.

On kuitenkin tärkeää painottaa, että on aivan liian aikaista tehdä johtopäätöksiä COVID-19-taudin leviämisestä. Syvällisempi analyysi on mahdollinen vasta, kun pandemia on alkanut laantua. Muussa tapauksessa tässä vaiheessa on suurena vaarana, että eri ryhmien eripuraisuus ja keskinäinen vihamielisyys pahentavat yhteiskunnassa meneillään olevaa kriisiä. Koronavirus koettelee juuri nyt monia somalialaisia, mikä voi yhdessä taustalla olevan rasismin ja ennakkoluulojen kanssa johtaa siihen, että viruksen leviämistä selitetään rodullistetun mallin avulla.

Tiettyjen ryhmien alttius virukselle on toki todettua, minkä takia erityistoimenpiteet voivat olla paikallaan. Samanaikaisesti on myös näyttöä siitä, että sosioekonomiset erot heijastuvat myös alttiutena koronatartunnalle. Siksi on ehkä entistä tärkeämpää varmistaa terveyspalveluiden yhdenvertainen saavutettavuus kaikille, riippumatta henkilön alkuperästä, iästä, sukupuolesta, mahdollisesta vammasta jne.

On siis syytä ottaa varteen presidentti Niinistön viisaat sanat ja varmistaa ettei huoli kanssaihmisistä muunnu epäilyksi ja syyllistämiseksi.

Tässä yhteydessä on paikallaan muistuttaa myös, mitä YK:n pääsihteeri Guterres on sanonut:

”Falsehoods are filling the airwaves. Wild conspiracy theories are infecting the Internet. Hatred is going viral, stigmatizing and vilifying people and groups.” (Valheet täyttävät radioaallot. Villit salaliittoteoriat saastuttavat internetiä.Viha leviää laajalle, leimaa ja mustamaalaa ihmisiä ja ryhmiä.)

 

Viite: Suomen somalilääkäreiden yhdistyksen lausunto