Hyppää sisältöön

Lausunto sivistysvaliokunnalle yhdenvertaisuuslain muuttamisesta

Yhdenvertaisuusvaltuutettu kiittää mahdollisuudesta lausua sivistysvalio-kunnalle laista yhdenvertaisuuslain muuttamisesta.

Yhdenvertaisuuden edistäminen varhaiskasvatuksessa

Hallituksen esitys yhdenvertaisuuslain muuttamiseksi sisältää useita merkittäviä uudistuksia koulutuksen saralle. Yhdenvertaisuuden edistämisvelvoite ja velvoite yhdenvertaisuussuunnitelman laatimiseen laajenee varhaiskasvatukseen yksikkötasolle. Varhaiskasvatuslain (540/2018, 3 § ja 5 luku) mukaan yhdenvertaisuus on huomioitava varhaiskasvatussuunnitelmissa. Yhdenvertaisuuslain suunnitteluvelvoite sisältää velvollisuuden arvioida yhdenvertaisuuden toteutumista sekä kuulla suunnitelmaa laadittaessa lapsia ja heidän huoltajiansa. Yhdenvertaisuusvaltuutettu pitää tätä merkittävänä parannuksena nykytilaan.

Häirintään puuttumisen velvoite selkiytyy

Varhaiskasvatuksen järjestäjän ja palveluntuottajan ja koulutuksen järjestäjän velvollisuutta puuttua varhaiskasvatukseen osallistuviin lapsiin, oppilaisiin tai opiskelijoihin kohdistuvaan häirintään selkeytetään ja vahvistetaan. Nykylainsäädännön nojalla koulutuksen tai varhaiskasvatuksen järjestäjän toiminta on ollut syrjintää lähinnä tilanteissa, joissa häirintään on syyllistynyt työntekijä. Esimerkiksi oppilaiden toisiin oppilaisiin kohdistamaan häirintään on tullut puuttua yhdenvertaisuuden edistämisvelvollisuuden ja muusta lainsäädännöstä tulevien esimerkiksi turvalliseen oppimisympäristöön liittyvien velvoitteiden vuoksi. Lainmuutos tarjoaa oppilaille ja opiskelijoille entistä monipuolisempia ja vahvempia oikeussuojakeinoja sekä oikeuden yhdenvertaisuuslain 23 §:n mukaiseen hyvitykseen tilanteissa, joissa varhaiskasvatuksessa tai koulutuksessa tapahtuvaa häirintää ei olla tunnistettu tai riittäviin toimenpiteisiin ei olla ryhdytty.

Hallituksen esityksessä velvollisuus puuttua häirintään olisi koulutuksen tai varhaiskasvatuksen järjestäjällä tai palveluntarjoajalla. Lakiteksti tai hallituksen esitys ei määrittele tarkemmin sitä, milloin häirinnän katsotaan tulleen koulutuksen tai varhaiskasvatuksen järjestäjän tietoon. Koska yhdenvertaisuuslaissa tehdään esimerkiksi edistämisvelvoitteen suhteen ero koulutuksen järjestäjän ja oppilaitoksen välillä, valtuutettu pitää tärkeänä, että tietoon tuloa koskien asiaa selvennetään. Puuttumisvelvoitteen syntymiseksi täytyy olla riittävää, että häirintä tulee kenen tahansa koulutuksen tai varhaiskasvatuksen järjestäjän tai palveluntarjoajan palveluksessa olevan tai muuten kyseisiä tahoja edustavan henkilön tietoon. Kynnyksen puuttumisvelvollisuuden syntymiselle tulee olla matala. Sivistysvaliokunnan kannanotto asian selkiyttämiseksi olisi tärkeä.

Järjestöjen rooli yhdenvertaisuuden edistäjänä kehittämiskohteeksi

Hallituksen esitys sisältää yhdenvertaisuuden edistämisen ja häirintään puuttumisen suhteen useita parannuksia nykytilaan. Jatkossa on tärkeää arvioida, miten erityisesti järjestökentän toimijoiden työtä yhdenvertaisuuden edistämiseksi vahvistetaan. Viime vuosien aikana on noussut esiin syrjintään liittyviä ongelmia esimerkiksi urheilun piirissä. Erityisen tärkeää on yhdenvertaisuutta edistävien ja syrjintää ehkäisevien rakenteiden tuominen lasten ja nuorten kanssa toimiviin yhdistyksiin, joiden toiminnalla on merkittäviä vaikutuksia suureen osaan lasten ja nuorten vapaa-aikaa. 

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan mahdollisuus määrätä hyvitys

Esityksessä vahvistetaan myös yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan toimintamahdollisuuksia ja annetaan lautakunnalle oikeus suositella yhdenvertaisuuslain 23 §:n mukaista hyvitystä. Varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten sekä oppilaiden ja opiskelijoiden oikeusturvan kannalta olisi tärkeää, että yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnalle annettaisiin suosittelemisen sijaan oikeus määrätä yhdenvertaisuuslain 23 §:n mukainen hyvitys syrjinnästä. Esitys jättää syrjinnän uhrin heikkoon asemaan riitatilanteessa. Mikäli syrjintään syyllistynyt taho ei maksa lautakunnan suosittelemaa hyvitystä, syrjinnän uhrin täytyy hakea sitä käräjäoikeudessa. Mikäli lautakunta voisi määrätä hyvityksen, pitäisi kiistatilanteissa syrjintään syyllistyneen tahon valittaa ratkaisusta. Valtuutettu katsoo, että lautakunnan oikeus määrätä hyvitys parantaisi erityisesti syrjinnän uhriksi joutuneiden lasten asemaa.

             
Yhdenvertaisuusvaltuutettu    Kristina Stenman
             
Ylitarkastaja            Matti Jutila
 

07.10.2022