Naisiin kohdistuva väkivalta täytyy tunnistaa nykyistä paremmin – Yhdenvertaisuusvaltuutettu aloittaa työnsä naisiin kohdistuvan väkivallan raportoijana
Yhdenvertaisuusvaltuutettu aloitti 1.1.2022 naisiin kohdistuvan väkivallan raportoijana. Raportoijan tehtävänä on seurata ja arvioida naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja perheväkivaltaa sekä niiden vastaisia toimia. Naisiin kohdistuva väkivalta on vakava ihmisoikeus- ja tasa-arvo-ongelma Suomessa. Valtuutettu katsoo, että väkivalta täytyy tunnistaa nykyistä paremmin ja rakenteet väkivallan vähentämiseksi ja siihen puuttumiseksi on saatava toimiviksi.
Naisiin kohdistuva väkivalta on vakava ihmisoikeusloukkaus ja merkittävä tasa-arvo-ongelma, josta Suomi on saanut myös huomautuksia kansainvälisiltä ihmisoikeuselimiltä. Suomi on sitoutunut naisiin kohdistuvaan väkivaltaan puuttuviin ihmisoikeussopimuksiin- ja asiakirjoihin. ja naisiin kohdistuvan väkivallan raportoijan tehtävä on osa Istanbulin sopimuksen täytäntöönpanoa. Tehtävän perustaminen on lähtenyt liikkeelle ihmisoikeus- ja naisjärjestöjen aloitteesta.
- On erittäin tärkeää, että naisiin kohdistuvaan väkivaltaan puututaan itsenäisellä ja riippumattomalla raportoijan tehtävällä. Suomessa on osaavaa viranomaistoimintaa sekä vahva tutkimus- ja järjestökenttä, joilla tehdään merkittävää naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista työtä. Raportoijatehtävä edellyttää, että rakennamme tämän osaajaverkoston kanssa vahvan yhteistyön, yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenman toteaa.
Naisiin kohdistuva väkivalta on Suomessa huomattavan yleistä moniin muihin Euroopan maihin verrattuna. Väkivalta on sukupuolittunut ilmiö ja naisiin kohdistuvan väkivallan eri muotoja ovat esimerkiksi seksuaalinen väkivalta, pari- ja lähisuhdeväkivalta sekä pakkoavioliito. Väkivalta voi kohdistua kaikkiin sukupuoliin, mutta useimmiten uhri on nainen. Lisäksi eri vähemmistöihin kuuluvilla naisilla, kuten vammaisilla naisilla, on selkeästi muita korkeampi riski joutua sukupuoleen perustuvan väkivallan uhreiksi. Naisiin kohdistuva väkivalta jää kuitenkin usein piiloon. Yhdenvertaisuusvaltuutettu katsoo, että väkivalta tulee tunnistaa paremmin ja palvelurakenne siihen puuttumiseksi tulee saada toimivaksi. Toimivat palvelut edellyttävät moniammatillista osaamista ja yhteistyötä.
- Naisiin kohdistuvaan väkivaltaan tulee suhtautua vakavana rikoksena. Väkivalta jää yhä usein piiloon, eikä avun ja tuen tarvetta tunnisteta. Väkivallan tunnistaminen ja siihen puuttuminen, toimivat palvelut, monialainen yhteistyö, rikosvastuun toteuttaminen sekä riittävät resurssit ovat edellytys väkivallan vähentämiselle ja naisten turvallisuudelle, yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenman toteaa.
Ensimmäisen vuoden aikana yhdenvertaisuusvaltuutettu käynnistää raportoijan toiminnan ja syventää kokonaiskuvaa tilanteesta. Valtuutettu vahvistaa sidosryhmäyhteistyötä sekä toimiston asiantuntijuutta.
Lisätietoa naisiin kohdistuvan väkivallan raportoijan tehtävästä.
13.01.2022
