Valikko

Oikeutta saamen kieleen tulee vahvistaa sote-uudistuksessa

Tämä kirjoitus on ilmestynyt osana Saamelaiskäräjien Saamelaiset sote-uudistuksessa -blogisarjaa ja se on julkaistu alunperin Saamelaiskäräjien verkkosivulla.

Perustuslaki antaa saamen kielelle vahvan aseman. Perustuslaki turvaa saamelaisten oikeudet ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan, ja tätä oikeutta täsmennetään muun muassa saamen kielilaissa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmää ja lainsäädäntöä uudistetaan parhaillaan. Uudistuksen yhtenä tavoitteena tulee olla hallitusohjelman mukaisesti saamelaisten palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden edistäminen. Tiedämme, että nykytilanne ei ole tyydyttävä, joten nykyisen palvelutason säilyttäminen ei ole riittävä tavoite. Liian usein saamenkielinen henkilö joutuu tyytymään tulkkaukseen hakiessaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja, tai asioimaan suomeksi.

Yksi keskeisimmistä kysymyksistä koskee sitä, miten laissa määritellään oikeus palveluihin eri kielillä. Lausuntokierroksella olevassa luonnoksessa suomen ja ruotsin osalta puhutaan palveluiden tarjoajan velvollisuudesta järjestää palveluita suomeksi ja ruotsiksi. Saamen kielen osalta puolestaan lakiluonnoksessa turvataan asiakkaalle oikeus käyttää saamen kieltä sote-palveluissa.

Kun lakitekstissä oikeuksia ja velvollisuuksia määritellään eri tavoin, herää kysymys, ovatko eri kielet ja niiden puhujat yhdenvertaisessa asemassa.

Oikeus käyttää omaa kieltään palveluissa ohjaa ajatukset asiakkaaseen. Hän voi puhua omaa kieltään ja sitä voidaan tarvittaessa tulkata palvelun tarjoajalle. Järjestämisvelvollisuus puolestaan koskee palvelun tarjoajaa. Kun puhutaan järjestämisvelvollisuudesta, palvelut on lähtökohtaisesti turvattava saamen kielillä, riippumatta siitä millaisia palveluita yksittäiset asiakkaat kulloinkin tarvitsevat.

Saamen kielilain tavoitteena on turvata saamelaisille mahdollisuus käyttää omaa kieltään asioidessaan viranomaisissa, tuomioistuimissa tai julkisissa palveluissa. Tavoitteena on, että saamelaisilla on todellinen mahdollisuus käyttää omaa kieltään yhdenvertaisesti suomea puhuvien kanssa. Lakiin sisältyy se tärkeä periaate, että oikeus käyttää saamen kieltä ei ole riippuvainen siitä, osaako henkilö suomen tai ruotsin kieltä.

Syrjintälautakunta (nykyisin yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta) on 11.12.2008 ratkaisussaan todennut, että saamelaisten kotiseutualueella viranomaisilla on velvollisuus ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin aktiivisesti ja riittävän ajoissa saamenkielisten palveluiden asianmukaiseksi turvaamiseksi. Tämä tarkoittaa palveluiden järjestämistä, ei ainoastaan tulkkausta. Mikäli sote-palveluissa keskitytään asiakkaan oikeuteen käyttää omaa kieltään ja velvollisuus järjestää saamenkielisiä palveluita, sekä velvollisuus aktiivisiin toimenpiteisiin palveluiden turvaamiseksi, hämärtyy.

Jos laissa asetetaan selkeä velvollisuus järjestää palveluita saamen kielillä, resurssien puute ei voi muodostua perusteeksi saamenkielisten palveluiden heikompaan tasoon. Kuntien ja muiden sote-palveluita tarjoavien on huolehdittava laillisista velvollisuuksistaan, valtion on huolehdittava riittävästä rahoituksesta. Selkeä järjestämisvelvollisuus ohjaisi myös saamenkielisen ammattihenkilöstön kouluttamiseen nykyistä tehokkaammin.

Mikäli saamenkielisiä palveluita ei ole saatavilla, kyse voi olla syrjinnästä.

Yhdenvertaisuuslain mukaan ketään ei saa kohdella epäsuotuisammin tai asettaa epäedulliseen asemaan esimerkiksi alkuperän tai kielen perusteella. Yhdenvertaisuusvaltuutettu on vienyt eteenpäin tapauksia, joissa saamenkieliset palvelut eivät ole toteutuneet yhdenvertaisesti suomenkielisten palveluiden kanssa.

Jokaisella yksittäistä palvelua koskevalla kantelulla on laajempaa vaikutusta. Jos syrjintää todetaan jonkin palveluiden tarjonnassa, viranomaisen velvollisuus on muuttaa toimintaansa niin, ettei syrjintää tapahdu jatkossa. Näin yksittäisen tapauksen ratkaisulla vaikutetaan siihen, että jatkossa palvelut järjestetään yhdenvertaisemmin.

Se, miten saamen kielestä nyt säädetään sote- uudistuksessa on tärkeä osoitus siitä, mikä valtiovallan tahtotila on perustuslain säännösten toteuttamiseksi. Saamen kielilaissa on asetettu tavoitteeksi, että saamelaisten oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja hyvään hallintoon taataan kielestä riippumatta sekä että saamelaisten kielelliset oikeudet toteutetaan ilman, että niihin tarvitsee erikseen vedota. Tämä toteutuu parhaiten, jos sote-lainsäädäntöön säädetään saamenkielisten palvelujen järjestämisvelvollisuus.