Hyppää sisältöön

Oleskelulupa tuo turvaa haavoittuvassa asemassa oleville ihmiskaupan uhreille - kynnystä luvan saamiseksi täytyy madaltaa

Ihmiskauppa on vakava rikos, joka kohdistuu yksilöön ja samalla vaikuttaa yhteiskuntaan. Ihmiskauppaan puuttuminen, sen ehkäiseminen sekä ihmiskaupan uhrien tukeminen ovat sekä yksilön, että yhteiskunnan etu. Hyväksikäytöstä toipuminen vaatii aikaa ja tukea. Oleskelulupa on merkittävä tekijä ulkomaalaistaustaisille ihmiskaupan uhrin tilanteen vakauttamisessa, mutta käytännössä vain harva saa ihmiskaupan uhrille tarkoitetun oleskeluluvan. 

Kynnys luvan saamiselle on korkealla haavoittuvassa asemassa oleville, seksuaalisesti hyväksikäytetyille ihmiskaupan uhreille. Oleskelulupa on muiden auttamistoimien rinnalla konkreettinen väline, joka rauhoittaa ihmiskaupan uhrin tilannetta ja mahdollistaa toipumista. Tukitoimet ovat tärkeitä etenkin traumatisoituneille, haavoittuvassa asemassa oleville uhreille. Oleskeluoikeus ja sen kesto vaikuttaa myös tuki- ja auttamistoimien, kuten terapian, suunnitteluun.

Kynnys saada jatkuva oleskelulupa ihmiskaupan uhrina on hyvin korkealla 

Yhdenvertaisuusvaltuutettu on ihmiskaupparaportoijana kiinnittänyt useiden vuosien ajan huomiota oleskelulupaprosessiin ja sen ongelmiin ihmiskaupan uhrien näkökulmasta. Valtuutettu julkaisi syksyllä 2021 tutkimuksen ihmiskaupan uhrien oleskelulupakäytännöstä (pdf). 

Ihmiskaupan uhrin oleskeluluvan voi saada erityisen haavoittuvan aseman vuoksi jatkuvana tai tilapäisenä esitutkinnan tai tuomioistuinkäsittelyn vuoksi. Valtuutetun tutkimuksen yksi keskeinen havainto oli, että kynnys saada jatkuva lupa ihmiskaupan uhrina on hyvin korkealla. Ihmiskaupan uhrin katsotaan vain harvoin olevan erityisen haavoittuvassa asemassa luvan edellyttämällä tavalla. Ihmiskaupan uhrin oleskeluluvan, yksilöllisen inhimillisen syyn ja myös kielteisen päätöksen osalta oli vaihtelevuutta, mikä päätös annetaan. 

Ihmiskauppa on vakava rikos, johon puuttuminen on yhteiskunnan etu. Siksi ihmiskaupan ilmituloa tulee edistää. Suomessa on tehty viime vuosina määrätietoista työtä työperäisen hyväksikäytön torjumiseksi. Ulkomaalaisen työvoiman hyväksikäytön ilmitulon edistämiseksi ja sen uhrien oikeuksien turvaamiseksi ulkomaalaislakiin lisättiin lupaperuste työperäisen hyväksikäytön uhreille (UlkL 54 b §). Luvan tavoite on tukea uhreja hyväksikäytöstä irtautumisessa.

Kynnys saada jatkuva oleskelulupa työperäisen hyväksikäytön vuoksi asetettiin tarkoituksella kohtuulliselle tasolle. Siihen nähden ihmiskaupan uhrin jatkuva oleskelulupa on hyvin korkean kynnyksen takana. Tilapäinen oleskelulupa on puolestaan heikko ja edellyttää rikosprosessia ihmiskauppanimikkeellä. Tilapäisen luvan saaneilla on heikommat mahdollisuudet esimerkiksi perheenyhdistämiseen sekä Kelan etuuksiin.

Seksuaalisen hyväksikäytön uhrien saamaa suojaa oleskeluluvan muodossa tulee vahvistaa 

Ihmiskaupan uhrin jatkuvia lupia erityisen haavoittuvassa asemassa oleville on myönnetty noin 5 vuodessa. Vertailuna; ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmässä oli 281 seksuaalisen hyväksikäytön uhria vuoden 2021 lopussa. Vakava ja pitkään jatkunut seksuaalinen väkivalta ei aina johda luvan saamiseen ihmiskaupan uhrina tai yksilöllisestä inhimillisestä syystä, vaan päätös voi olla kielteinen. 

Lisäksi ulkomaalaislaissa on peruste ulkomaalaisen käännyttämiselle, jos hänen voidaan perustellusta syystä epäillä myyvän seksuaalipalveluja (148 § 1 mom 6 k). Tämä luo epäluuloa oleskelulupajärjestelmää kohtaan myös ihmiskaupan uhreille, joita on Suomessa hyväksikäytetty seksuaalisesti, esimerkiksi prostituutiossa. Tiukka käytäntö lupien myöntämisessä ja erillinen käännytysperuste eivät kannusta Suomessa seksuaalisesti hyväksikäytettyä ihmistä hakemaan ihmiskaupan uhrin oleskelulupaa. 

Kuten työperäisen hyväksikäytön kohdalla nähdään, rikosten ilmituloa ja uhrien tukemista on mahdollista parantaa. Tätä työtä tulee tehdä muidenkin ihmiskaupan muotojen uhrien kohdalla. Rakenteita on muutettava sellaisiksi, että seksuaalisen hyväksikäytön uhrit uskaltavat tuoda ilmi heihin kohdistuvan hyväksikäytön. Oleskeluluvan tulee vastata paremmin niiden ihmiskaupan uhrien tarpeisiin, joita Suomessa tunnistetaan. Oleskelulupaperusteen tullessa ulkomaalaislakiin ei Suomessa ollut tunnistettu ihmiskaupan uhreja, joten lupa laadittiin kuvitteelliselle kohderyhmälle. 

Yhdenvertaisuusvaltuutettu peräänkuuluttaa pikaista lakimuutosta. Ulkomaalaislakia on muutettava siten, että seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi joutuneiden ihmiskaupan uhrien on tosiasiassa mahdollista saada oleskelulupa.

Ensinnäkin, lakia on muutettava siten, että haavoittuva asema riittää erityisen haavoittuvan aseman sijaan oleskeluluvan myöntämiseksi. Haavoittuvuuden arviointi tulee tehdä huolellisesti eikä kynnys saa nousta liian korkealle. 

Toiseksi, tilapäisen oleskeluluvan edellytyksiä tulee muuttaa siten, että rikoksen asianomistajan oikeudet tulevat turvatuiksi koko prosessin ajan eli oleskeluoikeus on koko ajalle. Lupa on saatava nopeasti.

Muutokset eivät voi odottaa ulkomaalaislain kokonaisuudistusta. Eduskunta edellytti jo yhdenvertaisuusvaltuutetun vuoden 2018 kertomuksen pohjalta valtioneuvostoa selvittämään lainsäädännön mahdolliset muutostarpeet ihmiskaupan uhrin oleskeluluvan perusteiden osalta. Selvitys on tehty, nyt on aika ryhtyä toimiin.