Valikko

Palautettavien oikeudet eivät aina toteudu maastapoistamisen käytännöissä

Yhdenvertaisuusvaltuutetun tehtävänä on valvoa Suomesta käännytettävien ja karkotettavien ulkomaalaisten maastapoistamista sen kaikissa vaiheissa. Valvonnassa on havaittu, että maastapoistamisen käytännöt vaihtelevat, eivätkä palautettavien oikeudet aina toteudu. Tämä käy ilmi valtuutetun raportista, jossa arvioidaan vuosien 2014 – 2019 aikana käynnistettyä ja toteutettua valvontatyötä. Palautuksissa nousevat perusoikeuskysymykset liittyvät esimerkiksi poliisin voimankäyttöön, haavoittuvan aseman tunnistamiseen, tulkkaukseen ja oikeusturvaan. Kyseessä ovat hyvin perustavanlaatuiset oikeudet kuten palautettavan fyysisen koskemattomuuden, hengen ja terveyden suojaaminen sekä sen varmistaminen, ettei Suomi loukkaa palautuskieltoa. 

Yhdenvertaisuusvaltuutetun mukaan poliisin suorittamissa palautuksissa monet käytännöt ovat kehittyneet perusoikeuksia paremmin huomioon ottavaan suuntaan. Perusoikeusmyönteiset toimintatavat ja niiden kehittäminen edelleen vaativat kuitenkin jatkuvaa huomiota ja koulutusta. 

- Jatkamme palautettujen oikeuksissa havaittujen puutteiden esille nostamista vastuuviranomaisten, muun muassa poliisijohdon, kanssa, yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenman toteaa. 

Vuosien 2014 -2019 aikana palautuksia on valvottu vähintään maastapoistamisen lähtövaiheeseen osallistuen yhteensä 189 kertaa. Vuositasolla valvontaa on tehty keskimäärin runsaat 30 kertaa vuodessa, joskin määrät ovat vaihdelleet vuosittain valvontaan käytettävissä olleen resurssin mukaisesti. Valvojat olivat mukana palautuslennoilla välilaskuterminaaliin tai kohdemaassa tapahtuneeseen luovutukseen asti noin 55 prosentissa valvontoja.

Koska yhdenvertaisuusvaltuutettu valvoo vain pientä osaa palautuksia, on muistettava, että valvontaa koskevien tilastojen ja tietojen perusteella ei voi tehdä suoria johtopäätöksiä poliisin koko maastapoistamistoiminnasta.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu sai Euroopan Unionin sisäasioiden rahastojen (myöhemmin EUSA) Turvapaikka- maahanmuutto- ja kotouttamisrahastosta (AMIF-rahastosta) tuen 1.2.2019 – 31.7.2020 toteutettavalle Palautusten valvonnan vaikuttavuus –hankkeelle. Osana AMIF-hanketta laadittiin raportti, jossa arvioidaan vuosien 2014 – 2019 aikana käynnistettyä ja toteutettua valvontatyötä.

Raportissa on käsitelty sekä valvontatoiminnassa havaittuja oikeudenloukkauksia että havaittuja hyviä käytäntöjä. Valvonnassa on useimmiten huomautettu puutteista tulkkauksessa tai siitä, että konkreettinen lähtöajankohta tuli palautettavalle henkilölle yllätyksenä. Tällöin palautettavalla ei usein ollut myöskään mahdollisuutta järjestää kaikkia asioitaan ennen maasta lähtöä. Valvojat ovat kiinnittäneet huomiota myös siihen, että palautettavan henkilön yhteydenpitoa rajoitettiin joissakin tapauksissa niin, ettei hänellä ollut mahdollisuutta ottaa yhteyttä edes turvapaikkaprosessissa toimineeseen avustajaansa. Alkuvaiheessa lääkityksen saamisen turvaamisessa oli puutteita lähinnä yllätyksellisten lähtötilanteiden vuoksi. Vakavimmat valvonnan tietoon tulleet tapaukset ovat koskeneet mm. poliisin voimankäyttöä, lapsen edun huomioon ottamista tai sitä, ettei turvapaikkahakemusta ole otettu vastaan. 

Perusoikeusmyönteiset käytännöt lähtevät palautettavan inhimillisestä ja oikeudet huomioon ottavista työtavoista. Kysymys voi olla esimerkiksi siitä, ettei palautukseen ryhdytä liian nopealla aikataululla. Riittävä aika ja huolellinen valmistautuminen palautukseen tuovat tarpeelliset tiedot parhaiten esille ja antavat palautettavalle mahdollisuuden hoitaa asianmukaisesti henkilökohtaiset asiansa. Poliisien hyvät vuorovaikutustaidot ja toimintatapojen läpinäkyvyys tukevat palautettavan luottamusta poliisin toimintaan. Tällaiset toimintatavat edesauttavat sekä täytäntöönpanon onnistumista että palautettavan oikeuksien toteutumista. 

Raportissa todetaan, että tehokkaan valvonnan edellytysten turvaaminen on ensiarvoisen tärkeää. Valvontatyön edellytyksenä on se, että valvojat saavat riittävän kattavat ilmoitukset palautuksista ajoissa. Hyvästä kehityksestä huolimatta palautuksista ilmoittamisessa on edelleen puutteita. Osasta saattamalla tapahtuvista maastapoistamisista ilmoitetaan edelleen niin myöhään, ettei valvojalla ole käytännössä mahdollisuutta valvoa kyseistä palautusta. Joskus ilmoitus on tullut, kun maastapoistaminen on jo alkanut tai ilmoitus on jäänyt kokonaan tekemättä. Jotta valtuutettu pystyy tekemään valvontatyönsä, hänen saamien tietojen tulee olla riittävän kattavia ja tiedot on saatava ajoissa. Yhdenvertaisuusvaltuutettu on lausunnoissaan tuonut esille, että UMA-järjestelmän käyttöoikeudet ovat tällä hetkellä rajoitetut eivätkä täysin vastaa valvonnan tarpeisiin. Valvontatyötä tulisi olla mahdollisuus tehdä myös valtakunnallisesti kattavasti. Tämä tavoite ei tällä hetkellä täysin toteudu vaan edellyttäisi lisäresursseja. 


Lisätietoja 
Elina Castrén, tiiminvetäjä maastapoistamisen valvonta puh: 0295 666 802

31.08.2020