Hyppää sisältöön

SOTE-uudistus voi parhaimmillaan edistää perusoikeuksia, mutta esitys kaipaa laajempaa näkökulmaa yhdenvertaisuuteen

Yhdenvertaisuusvaltuutettu on antanut lausuntonsa Sosiaali- ja terveyspalveluja sekä pelastustoimintaa koskevasta uudistusesityksestä. Valtuutettu toteaa, että uudistuksella tulee olemaan merkittäviä vaikutuksia perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen kannalta. Valtuutettu korosti lausunnossaan kohtia, joihin olisi jatkovalmistelussa vielä kiinnitettävä huomiota eri tavalla syrjinnän vaarassa tai haavoittuvassa asemassa olevien ihmisryhmien yhdenvertaisuuden turvaamisen varmistamiseksi. Palveluille on taattava riittävät resurssit, saavutettavuuteen ja esteettömyyteen tulee kiinnittää vielä tarkemmin huomiota, ja palvelujen järjestäminen asiakkaan äidinkielellä vaatii vielä yksityiskohtaisempaa huomiota uudistusesityksessä.

- SOTE-uudistusesityksellä on hyvät mahdollisuudet turvata yhdenvertaiset palvelut. Tämä edellyttää kuitenkin syrjinnän vaarassa olevien ihmisten huomioimista niin käytännön työssä kuin lakien ja sopimusten tulkinnassa, yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenman toteaa

Yhdenvertaisuusvaltuutetun näkemyksen mukaan on asiakkaiden tosiasiallisen yhdenvertaisuuden toteutumisen kannalta keskeistä että, että sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu siirrettään kuntia suuremmille julkisoikeudellisille maakunnille.  Valtuutettu pitää erinomaisena sitä, että sote-palvelut, jotka liittyvät keskeisesti monien perus- ja ihmisoikeuksien, kuten yhdenvertaisuuden, toteuttamiseen, kuuluvat julkisen vallan järjestämisvastuulle. Tämä vaatii kuitenkin laajaa yhdenvertaisuusnäkökulmaa, jossa yhdenvertaisuutta ei nähdä ainoastaan palvelujen saatavuuden näkökulmasta, vaan myös palvelujen sisällöllisen yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Alla muutama ote yhdenvertaisuusvaltuutetun lausunnosta:

Palvelujen tuottaminen (9 §)

Säännöksen 3 momenttiin valtuutettu ehdottaa seuraavaa lisäystä: ”Palveluiden järjestämisen tavan tulee olla palvelun luonteeseen sopiva ja turvata palvelua saavien asiakkaiden oikeudet.” Valtuutettu toteaa lisäksi, että erityisesti vammaisten henkilöiden kohdalla palvelujen kilpailutuksiin liittyy ongelmia, joten tulee harkita, voisiko yksilöllisiin tarpeisiin perustuvia, yksilöllisiä vammaispalveluita säädöksellä jättää julkisista hankinnoista annetun lain mukaisten kilpailutusten ulkopuolelle. Julkisiin hankintoihin sisältyvät, usein verraten lyhyet sopimusajat ja palveluntuottajan vaihdokset voivat tuoda huomattavaa epävarmuutta sellaisen henkilön elämään, joka on joka päivä riippuvainen yksilöllisistä palveluista. 

Sote-maakunnan vaikuttamistoimielimet (32 §)

Valtuutettu pitää tärkeänä, että sote-maakuntiin perustetaan vastaavat nuoriso-, vanhus- ja vammaisvaikuttamistoimielimet kuin kuntiin. Tämän lisäksi on tärkeää, että sote-maakunnissa kehitetään vuorovaikutusmenettelyjä myös muiden, syrjinnän vaarassa olevien ryhmien, esimerkiksi maahanmuuttajien kanssa. Valtuutettu ehdottaa tältä osin kirjausta yksityiskohtaisiin perusteluihin.

Kansalliskielilautakunta ja saamen kielen lautakunta (33 §)

Valtuutettu kannattaa kansalliskielilautakunnan ja saamen kielen lautakunnan sisällyttämistä lakiin. Saamelaiskäräjien roolia lautakunnan jäsenten nimeämisissä on vahvistettava. Valtuutettu katsoo, että enemmistö jäsenistä tulisi nimetä saamelaiskäräjien nimeämistä ehdokkaista, jotta saamelaisten itsemääräämisoikeus toteutuisi riittävällä tavalla. Lailla tulee myös varmistaa, että saamen kielen lautakunnassa on edustus kaikista suomessa puhutuista saamen kielistä.

Sote-järjestämislaki

Palvelujen saatavuus ja saavutettavuus (4 §)

Säännösehdotuksen 1 momentin yksityiskohtaisissa perusteluissa on kiitettävästi pohdittu yhdenvertaisuuden merkitystä palveluissa sekä viranomaisen velvoitetta arvioida ja edistää yhdenvertaisuutta. Perusteluita tulisi täydentää vielä sillä keskeisellä seikalla, että toiminnan yhdenvertaisuusarviointia tehtäessä tulee arviointi tehdä kaikkien syrjinnänvaarassa olevien ryhmien kannalta. Näin ollen tulee arvioida, toteutuuko, ja miten toteutuu, asiakkaiden yhdenvertaisuus iästä, alkuperästä, kansalaisuudesta, kielestä, uskonnosta, vakaumuksesta, mielipiteestä, poliittisesta toiminnasta, ammattiyhdistystoiminnasta, perhesuhteista, terveydentilasta, vammaisuudesta, seksuaalisesta suuntautumisesta tai muusta henkilöön liittyvästä syystä huolimatta ja kohdentaa edistämistoimenpiteitä havaittuihin epäkohtiin. 

Lausunto kokonaisuudessaan.

Lisätietoa: 
Ylitarkastaja Pamela Sarasmo, puh: 0295 666 823

06.10.2020