Hyppää sisältöön

Valvonta turvaa maastapoistettavien oikeuksia

Maastapoistamisten valvonta rakentui alun perin eurooppalaisessa viitekehyksessä estämään käytännössä ilmenneitä perus – ja ihmisoikeusloukkauksia. Vuonna 2014 valvontatehtävä tuotiin ulkomaalaislakiin ja tehtävä vakiintui ensin osaksi vähemmistövaltuutetun toimintaa ja sen jälkeen valvontaa on jatkanut yhdenvertaisuusvaltuutettu. Tehtävää hoidetaan projektirahoituksella.

Suomalaisen oikeusvaltion tilasta on esitetty matkan varrella useita huolestuneita arvioita. Turvapaikkaprosessin legitimiteettiä on aiheesta haastettu. Maastapoistamisen täytäntöönpanon valvonnassa tämä on näkynyt esimerkiksi aktiivisten kansalaisten lisääntyneinä huolestuneina yhteydenottoina. Yhdenvertaisuusvaltuutetun valvontatyön ydin on oikeudenloukkausten todellisen riskin sekä palautusten ihmisoikeussensitiivisyyden vuoksi arvioida palautusten täytäntöönpanoa perus – ja ihmisoikeusnäkökulmasta. Etenkin poliisin voimakeinojen käytöllä ja palautettavien henkilöiden säilöön ottamisella puututaan voimakkaasti yksilön perus- ja ihmisoikeuksien suojaan, muun muassa henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ja vapauteen.

Valvoja on täytäntöönpanoviranomaisesta riippumaton virkamies, joka tekee havaintoja palautuksen aikana, kirjaa havainnot tarkasti muistiin, eikä puutu itse täytäntöönpanoon. Valvontatehtävän jälkeen valvoja laatii poliisihallitukselle ja poliisille palautteen havaintojensa pohjalta. Yhteiseurooppalaisista tai kansallisista Frontexin rahoittamista operaatioista raportoidaan myös Frontexille. Palautteiden avulla kehitetään maastapoistamista tavoitteena mahdollisimman inhimillinen ja perus – ja ihmisoikeudet huomioiva menettely. Oikeusturvanäkökulmasta tarjottu suoja on siten jälkikäteistä.

Maastapoistamisen toimeenpanoa koskevia suosituksia ovat antaneet esimerkiksi kidutuksen vastainen komitea ja Euroopan Neuvosto. Lisäksi Euroopan ihmisoikeussopimus, EU:n perusoikeuskirja ja YK:n vuoden 1951 pakolaissopimus sisältävät säädöksiä palautustoiminnasta. Tämän lisäksi Euroopan rajaturvallisuusvirasto Frontex on laatinut määräyksiä ja ohjeita palautustoimintaan liittyen. Voimakeinojen käytön osalta poliisia koskee lisäksi poliisilaki ja poliisihallituksen asiaa koskeva määräys, jonka päivittämistä yhdenvertaisuusvaltuutettu on edellyttänyt.

Maasta poistamisen täytäntöönpanon valvonta on vaativaa tiimityötä. Tilannekuvan on oltava kirkas, jotta mahdollisimman monta esimerkiksi haavoittuvassa asemassa olevan tai aiemmin keskeytyneessä palautuksessa voimatoimien kohteena olleen henkilön maastapoistamista kyettäisiin paikan päällä valvomaan. Ajoittain työ on myös todella nopeatempoista ja ennakoimatonta, koska maastapoistamistoiminta on luonteeltaan sellaista, että tilanteet muuttuvat alituisesti. Hallintotuomioistuimet määräävät täytäntöönpanokieltoja, palautettavia katoaa tai maastapoistaminen keskeytyy esimerkiksi kovaan vastustamiseen vasta lentokoneessa. Läheskään kaikkia haastaviksi arvioituja palautuksia ei ole resurssisyistä mahdollista valvoa.

Kaikkiaan valvojia on täksi vuodeksi myönnetyllä määrärahalla viisi vastaamaan poliisin kohonneita maastopoistamismääriä.

Valvonta vahvistaa niin palautettavien kuin saattajienkin oikeusturvaa. Sen tavoitteena on ehkäistä liiallista voimankäyttöä ja muuta kiellettyä kohtelua.  Korjattavaa ja parannettavaa on valvojien poliisipalautteissa esittämin tavoin esimerkiksi valvojien tiedonsaannissa, tulkkauksen järjestämisessä, matkatavaroiden mukaan saamisessa, oikeudessa pitää yhteyttä avustajaan, palautettavan henkilön mahdollisuudessa valmistautua paluuseen, lääkitysten huomioinnissa ja viranomaisyhteistyön kehittämisessä.

Perus – ja ihmisoikeuskäytävän kiveäminen tehokkuutta korostavaan maastoon vaatii sinnikkyyttä ja paljon lujaa työtä.  Poliisi on valvojien kanssa hyvässä ja tiiviissä yhteistyössä. Asenne on ollut työtämme kohtaan positiivinen.

Lue lisää maastapoistamisten valvonnasta eduskuntakertomuksessamme sivuilla 67–74