Hyppää sisältöön

Voimia! Sávan veajuid! Seerah tunjin! Viõǥǥid!

Lueskelin sunnuntaina Sanosesaameksi -fraasisanakirjaa, ja siitä innostuneena ajattelin hyödyntää osuvia ja ajantasaisia fraaseja tekstissäni. 

Minkäs teet – ii dasa veaje maidige – ij toos vaje maiden – tôôzz ij vuei’t ni mâi’d – mutta tuntuu, että vuodesta toiseen samat teemat pyörivät niin meidän kuin muidenkin viranomaisten kannanotoissa. Eduskuntakertomuksessamme nostimme esille sen, miten saamelaisten perustuslaillista asemaa alkuperäiskansana kyseenalaistetaan. Viimeksi viime viikolla YK:n ihmisoikeuskomitea katsoi ratkaisussaan, että Suomen valtio on loukannut saamelaisten poliittisia oikeuksia ja erityisesti itsemääräämisoikeutta.

Älä ole tuommonen – Álal nie viša – Ele viišâ – Jeä’l ni viižž! Kielteisiä asenteita näkyy myös suhtautumisessa saamelaisiin kansallisena kielivähemmistönä. Saamme vuosittain yhteydenottoja saamelaisilta siitä, että esimerkiksi terveys- ja sosiaalipalveluja ei ole saatavana omalla kielellä. Sote-uudistuksen yhteydessä olemme ilmaisseet huolemme saamenkielisten palveluiden saatavuuden turvaamisesta. Niiden täysimääräinen toteutuminen uudistuksissa edellyttää erityistä panostusta. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakuntakin toteaa joulukuisessa lausunnossaan, että maakunnan on viranomaisena otettava jo terveyspalveluja suunniteltaessa ja kilpailutettaessa huomioon niin saamen kielilain velvoitteet kuin yhdenvertaisuuslain mukaiset velvoitteet yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Lautakunta katsoo myös, että saamen kielilain mukaisten kielitaitovaatimusten asettaminen on osa niitä tarpeellisia toimenpiteitä, joihin vastuullisten viranomaisten on ryhdyttävä aktiivisesti ja riittävän ajoissa saamenkielisten palveluiden asianmukaiseksi turvaamiseksi.

Todellakin –  Duodaige –Tuodâi-uv – Tuõđi. Saamelaislasten oikeus omakieliseen opetukseen on keskeinen sekä yksilön oikeuksien ja yhdenvertaisen kohtelun että saamen kielten säilymisen kannalta. Saamen kielten säilyttämistä onkin tuettu hallituksen toimesta. Mutta saamenkielisen opetuksen tilanteeseen sekä saamen kielen opetuksen saatavuuteen myös saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella on kiinnittänyt huomiota myös muun muassa Opetushallitus. Eduskuntakertomuksessamme me korostimme saamelaislasten oikeutta laadukkaaseen, äidinkielellä annettuun opetukseen. Opetuksen resurssit ja edellytykset, kuten koulutetun henkilöstön määrä ja tarkoituksenmukaiset toimenkuvat, tulee turvata saamelaisten kotiseutualueella. Mahdollisuuksien mukaan saamenkielistä opetusta on tarjottava saamelaisille oppilaille myös kotiseutualueen ulkopuolella.

Olen eri tehtävissäni seurannut kolmen viimeisen hallituksen toimia saamelaisten alkuperäiskansaoikeuksien vahvistamiseksi. Valitettavasti – dađibahábut – vaidâlitteht – vaiddlam prosessit ovat kerta toisensa jälkeen päättyneet poliittisen tahdon puutteeseen. Vuonna 2017 käynnistetty sovintoprosessi onneksi etenee edelleen ja nykyhallituksella on vielä mahdollisuus nimittää sovintokomissio selvittämään saamelaisten kokemia ihmisoikeusloukkauksia ja assimilaatiota.

Optimistisena ihmisenä suhtaudun tulevaisuuteen aina positiivisen kautta. Sen sijaan, että huokaisisin voi ei – vuoi gáfat – vuoi ij –  vuõi ij –  toivon voivani huudahtaa upeaa – hirbmat buorre – hirmâd pyeri – sami pue’rr – ensi hallituskaudella, kun sovintokomitea päättää työnsä ja uusi saamelaiskäräjälakiesitys hyväksytään eduskunnassa.  Sillä ihmisoikeudet kuuluvat kaikille – olmmošvuoigatvuođat gullet buohkaide – olmoošvuoigâdvuođah kuleh puohháid – ooumažvuõiggâdvuõđ ko’lle pu’kid.

#sanosesaameksi