Hyppää sisältöön

Yhdenvertaisuuslaki uudistuu – uudistus edistää merkittävästi yhdenvertaisuutta

Eduskunta on hyväksynyt yhdenvertaisuuslain osittaisuudistuksen. Lain uudistus etenee seuraavaksi presidentin vahvistettavaksi ja uudistettu laki tulee voimaan 1.6.2023. Yhdenvertaisuusvaltuutettu katsoo, että uudistus edistää yhdenvertaisuuden toteutumista ja vahvistaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeusturvaa, mutta lakiin jää vielä parannettavaa.

Vuonna 2015 voimaan tulleen yhdenvertaisuuslain tarkoituksena on edistää yhdenvertaisuutta, ehkäistä syrjintää ja tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen ihmisen oikeusturvaa. Yhdenvertaisuuslain uudistusta on valmisteltu keväästä 2021 lähtien ja uudistus on osa Marinin hallitusohjelmaa. 

Yhdenvertaisuusvaltuutettu pitää uudistusta erittäin tärkeänä ja katsoo, että uudistus edistää merkittävästi yhdenvertaisuuden toteutumista, ehkäisee syrjintää yhteiskunnan eri osa-alueilla ja vahvistaa syrjinnän kohteeksi joutuneen ihmisen oikeusturvaa. Erityisen merkittävänä valtuutettu pitää työelämän oikeussuojan vahvistumista. Tutkimukset osoittavat, että erityisesti vähemmistöt kohtaavat työelämässä laajaa syrjintää. 

Miten yhdenvertaisuuslaki muuttuu?

Yhdenvertaisuuslakia valvovien viranomaisten tehtäviin ja toimivaltaan tulee muutoksia työelämän osalta. Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimivalta laajenee työelämään ja jatkossa valtuutetulla on toimivalta valvoa yhdenvertaisuuslain noudattamista myös työelämässä. Lisäksi työsuojeluviranomaisen valvontatoimivaltaa tarkennetaan. 

Yhdenvertaisuuslain työnantajan yhdenvertaisuuden edistämisvelvoitetta myös selkeytetään siltä osin, mitä työnantajan tulee ottaa huomioon arvioidessaan työpaikan yhdenvertaisuustilannetta. Arviointi täytyy tehdä myös työhönoton osalta ja työpaikan yhdenvertaisuussuunnitelman tulee sisältää yhdenvertaisuuden arvioinnin johtopäätökset.

Uudistetussa yhdenvertaisuuslaissa yhdenvertaisuussuunnittelu ja yhdenvertaisuuden edistäminen laajentuu koskemaan myös varhaiskasvatuksen järjestäjiä ja palveluntuottajia. Varhaiskasvatuksen yhdenvertaisuussuunnittelulla voidaan ehkäistä syrjintää ja edistää yhdenvertaisuutta sekä lasten oikeuksien toteutumista.

Häirinnän määritelmä muuttuu siten, että häirintä voi kohdistua yksilön lisäksi myös ihmisryhmään. Lisäksi varhaiskasvatuksen järjestäjän ja palveluntuottajan sekä koulutuksen järjestäjän vastuuta puuttua tiedossaan olevaan häirintään selkeytetään. Uudistetun lain mukaan asia voidaan viedä käsiteltäväksi yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakuntaan ilman, että asiassa on nimetty uhri. Lisäksi yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta voi suosittaa hyvityksen maksamista syrjinnän tai vastatoimien kohteeksi joutuneelle.

Yhdenvertaisuuslain mukaan viranomaisen, koulutuksen järjestäjän, työnantajan sekä tavaroiden ja palvelujen tarjoajan on tehtävä toiminnassaan kohtuullisia mukautuksia vammaiselle henkilölle. Uudistetussa yhdenvertaisuuslaissa kohtuullisia mukautuksia koskevaa pykälää tarkennetaan. Kohtuullisia mukautuksia arvioitaessa otettaisiin ensisijaisesti huomioon vammaisen henkilön tarpeet.

Lakiin jää vielä parannettavaa

Yhdenvertaisuusvaltuutettu katsoo, että lakiin jäi vielä puutteita esimerkiksi hyvityksen ja esteettömyyden osalta. Esteettömyyden laiminlyöntiä ei nyt ole määritelty yhdenvertaisuuslaissa syrjinnäksi kuten YK:n vammaisyleissopimuksessa määritellään. Valtuutettu ei myöskään pidä riittävänä, että yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta voi antaa vain suosituksen hyvityksestä ja että toimivalta työelämäasioissa laajentuu ainoastaan yhdenvertaisuusvaltuutetun osalta. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta ehdotti lain uudistusta koskevassa mietinnössään, että valtioneuvosto selvittää yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan toimivallan työelämän asioissa yhdenvertaisuuslain soveltamisalalla vuoden 2024 loppuun mennessä. Valtuutettu pitää tärkeänä, että työtä työelämän oikeussuojan vahvistamiseksi edelleen jatketaan.
 

30.11.2022