Hyppää sisältöön

Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenmanin puhe ”Vapaa, avoin ja turvallinen internet kaikille?”-seminaarissa 10.12.2020

Suuret kiitokset ulkoministeriölle ja Finnish Internet Forumille tämän kokouksen koolle kutsumisesta Freedom Online Coalitionin Suomen-puheenjohtajavuoden käynnistymisen merkiksi – ja päähuomion kohdistamisesta tänään yhdenvertaisuuteen. 

Internet ja digitalisaatio ovat nykyään ihmiselämän ja yhteiskuntiemme useimpien ulottuvuuksien keskiössä, joten ne ovat keskeisessä asemassa myös omassa, ihmisoikeuksia ja yhdenvertaisuutta edistävässä toimistossani. Yhdenvertaisuusvaltuutetun tehtäviin kuuluvat yhdenvertaisuuden edistäminen ja syrjintään puuttuminen, kansallisena ihmiskaupparaportoijana toimiminen ja maastapoistamisen täytäntöönpanon valvonta. Näemme digitalisaation myönteisen puolen osallisuuden edistämisenä ja synkän puolen digitalisaatioon liittyvinä toimina, joilla vaarannetaan muutoinkin syrjäytymis- ja eristymisvaarassa olevien henkilöiden koskemattomuus ja oikeudet. 

Puheeni aihepiirit nivoutuvat kolmeen käsitteeseen: saavutettavuus, algoritmit ja väärinkäyttö. 

Ensimmäiseksi puhun saavutettavuudesta. Digitaaliset ja matkaviestinverkot ovat pitkälti nyky-yhteiskuntien peruskallio – erityisesti Euroopassa mutta yhä laajemmin myös kaikkialla maailmassa. Digitalisaatio voi tarjota haavoittuviin ryhmiin kuuluville paremmat mahdollisuudet yhdenvertaiseen osallistumiseen yhteiskunnassa. Ajasta ja paikasta riippumattomana tiedon ja tiedonvälityksen alustana internet voi merkitä esimerkiksi vammaisille henkilöille entistä laajempaa itsemääräämisoikeutta. Tämän lupauksen siirtäminen käytäntöön edellyttää kaikkien digitaalisten palvelujen ja sovellusten johdonmukaista suunnittelua helppokäyttöisiksi ja niiden saavutettavuuden varmistamista poikkeuksetta. Vain siten voidaan taata, että kaikki pystyvät käyttämään tuotteita ja palveluja samassa laajuudessa. 

Koronaviruspandemia on nopeuttanut digitalisaatiosuuntausta entisestään. Julkinen pandemiatiedotus välitetään valtaosin digitaalisesti, monet lapset ovat siirtyneet digitaaliseen oppimiseen, ostokset tehdään internetissä, ja julkisviranomaisiin saa yhteyden yhä enemmän virtuaalisesti. Tämä korostaa saavutettavuuden taloudellista ulottuvuutta: on tärkeää, että viranomaiset varmistavat, että kaikilla on edullinen pääsy digitaaliseen ympäristöön esimerkiksi koulussa, yleisissä kirjastoissa tai muissa julkisissa palveluissa. 

Strategioihin ja toimenpiteisiin sekä digitalisaatioon ja tekoälyyn liittyvään taloudelliseen tukeen ja julkisiin tarjouskilpailuihin olisi niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin sisällytettävä saavutettavuus ja sen edistämiseen tähtääviä aktiivisia toimia. 

Toinen aiheeni on algoritmit ja tekoäly. Algoritmeja on ryhdytty käyttämään käytännöllisesti katsoen kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla, ja massadatan hyödyntäminen voi avata meille mahdollisuuksia hämmästyttäviin oivalluksiin. Toisaalta algoritmien käyttö aiheuttaa vakavia riskejä ihmisten henkilökohtaiselle koskemattomuudelle ja voi vahvistaa rajaavia ja syrjiviä rakenteita – algoritmeja voidaan käyttää myös massiivisten ihmisoikeusloukkauksien välineinä. Etnisen profiloinnin kysymys ja sen aiheuttamat ongelmat ovat olleet olemassa parikymmentä vuotta: siitä lähtien, kun etninen profilointi sai hyvinkin järjestelmällisiä muotoja vuoden 2001 syyskuun 11. päivän terroritekojen jälkeen. Myös tiedonlouhintaa käytettiin laajamittaisesti terrorismista epäiltyjen tai sitä kannattavien henkilöiden profilointiin. Profilointi kuuluu edelleen turvallisuusviranomaisten työkalupakkiin eri puolilla maailmaa. Työn, jossa valtioiden oikeutetut turvallisuusintressit tasapainotetaan suhteessa ihmisoikeuksiin ja osallisuuteen, on jatkuttava systemaattisesti. Human Rights Watch julkaisi eilen lehdistötiedotteen, jonka mukaan Kiinan viranomaiset käyttävät kasvojentunnistusta kohdistaessaan karkeita sortotoimia uiguurivähemmistöön. Teknologiateollisuuden yhteiskuntavastuulla on tärkeä tehtävä. 

Arkielämän profilointi esimerkiksi työhönotossa voi puolestaan johtaa lopputuloksiin, jotka vahvistavat vähemmistötaustaisia henkilöitä eristäviä käytäntöjä. Olemme yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston työssä havainneet myös sen, miten profilointi esimerkiksi rahoitusalalla voi johtaa syrjiviin käytäntöihin lainojen myöntämisessä yksityishenkilöille. Algoritmien käyttöä on säänneltävä ja valvottava kokonaisvaltaisesti yhteistyössä yksityisen sektorin kanssa.

Kolmas aihe, jota haluan käsitellä, on väärinkäyttö. Internetin väärinkäyttöön on puututtava. Internetin on palveltava vapautta. Internet on ollut äärimmäisen arvokas työkalu vahvistettaessa kansalaisyhteiskunnan toimijoiden perustaa vaikkapa ilmastoliikkeen, ihmisoikeustyön tai erilaisten vähemmistöjen oikeuksien edistämisen yhteydessä. Internet on uskomaton maailmanlaajuinen kirjasto. Internetin huono puoli on, että se on käytettävissä myös julmuuden, populismin ja sorron tarkoituksiin. Yksilöt nuorista vanhoihin sekä kokonaiset ryhmät voivat joutua uhkausten, nöyryytyksen ja väärän tiedon kohteiksi sellaisessa mittakaavassa ja sellaisella voimalla, joka ei ollut tosiasiassa mahdollinen ennen internetiä tai perinteisissä tiedotusvälineissä. Vihapuhe voi yltyä väkivaltaan kannustavaksi ja yllyttäväksi. Pahimmillaan vihapuhe heikentää sanan- ja ajatuksenvapautta sekä mahdollisuuksia edistää kaikkien ihmisten oikeuksia. Siksi tarvitaan toimia valtioiden lainsäädännössä, tuomioistuimissa, turvallisuusviranomaisissa, koko julkisella sektorilla ja kaikissa digitaalisten medioiden ja alustojen toimijoissa.  

Päätän puheeni esittämällä toiveeni Suomen puheenjohtajakaudelle Freedom Online Coalitionissa. Toiveeni on, että ryhdymme edistämään osallistavaa internetiä, joka on kaikkien saavutettavissa maailmanlaajuisesti, että tekoälyn käyttöä arvioidaan ihmisoikeuksien ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta kaikissa tilanteissa ja että internetin väärinkäyttöä ihmisoikeuksien vastaisesti hillitään. Lisäksi on varmistettava, että henkilöt, joiden tilanteeseen kulloinkin reagoimme, osallistetaan prosessiin. Osallistetaan kansalaisyhteiskunnan toimijat, aktivistit, lapset, naiset, vammaiset henkilöt: kuulemisissa, konferensseissa, verkon käyttäjien paneeleissa, kyselyissä, teknologian kehityksessä. Kansainvälisen vammaisliikkeen iskulause sopii hyvin tähän yhteyteen, osallistavaan digitalisaatiotyöhön: Ei mitään meitä koskevaa ilman meitä. 

Toivotan kaikkea hyvää Freedom Online Coalitionin työhön! Hyvää ihmisoikeuksien päivää!

 


Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenman piti tämän puheen ulkoministeriön ja Finnish Internet Forumin järjestämässä virtuaaliseminaarissa ”Vapaa, avoin ja turvallinen internet kaikille?” kansainvälisenä ihmisoikeuksien päivänä 10.12.2020.

05.01.2021