Yhdenvertaisuusvaltuutetun huomioita YK:n vammaisyleissopimuksen kansalliseen toimintaohjelmaan 2020-2023

Yhdenvertaisuusvaltuutetun edustaja oli vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunnan (VANE) kuultavana vammaisyleissopimuksen kansalliseen toimintaohjelmaan 2020-2023 liittyen. Yhdenvertaisuusvaltuutettu kiinnitti kuulemisessa huomiota seuraaviin vammaisten henkilöiden syrjinnän kannalta olennaisiin toimintaohjelman osa-alueisiin: yhdenvertaisuuden edistämiseen ja yhdenvertaisuussuunnitteluun, vammaisuutta koskevan tietoisuuden lisäämiseen, yhdenvertaisuuteen koulutuksessa sekä vammaisten henkilöiden yhdenvertaiseen pääsyyn työelämään.

Yhdenvertaisuutta tulee edistää suunnitelmallisesti 

Yhdenvertaisuuden edistämiseen ja yhdenvertaisuussuunnitteluun liittyen valtuutettu toi esille, että ministeriöiden tulee ohjata ja valvoa hallinnonaloillaan, että yhdenvertaisuuden edistämisvelvoitteet vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutumiseksi toimeenpannaan tehokkaasti. Valtuutetun näkemyksen mukaan tarvitaan myös enemmän hallinnonalan toimijoiden yhdenvertaisuussuunnitelmien valvontaa ja ohjausta. Myös tulos- ja tavoiteohjausta tulisi käyttää keinona ohjata hallinnonalan toimijoita tehokkaisiin yhdenvertaisuutta edistäviin toimiin.

Yhdenvertaisuusvaltuutetun näkemyksen mukaan yhdenvertaisuuslain uudistaminen on välttämätöntä. Työelämän osalta yhdenvertaisuusvaltuutetun mandaattia tulisi laajentaa siten, että valtuutettu voisi tutkia myös työelämän yksittäisiä syrjintätapauksia. Myös lain soveltamisalaa olisi tarpeen laajentaa, sekä tarkentaa kohtuullisia mukautuksia koskevaa pykälää viranomaisten osalta. Valtuutettu toi esille myös tarpeen lisätä syrjintää koskevaa tutkimustietoa.
Valtuutettu kiinnitti kuulemisessa huomiota myös siihen, että lakia soveltavien tahojen ja viranomaisten tietoisuuden lisääminen vammaisyleissopimuksesta on tärkeää, kuten myös suuren yleisön asenteisiin vaikuttaminen. 

Kohti yhdenvertaisempaa koulutusta

Valtuutetun näkemyksen mukaan toimintaohjelman työelämää ja koulutusta koskevassa osiossa konkreettisten toimenpide-ehdotusten määrää tulisi lisätä. 

Koulutuksen osalta valtuutettu korosti yhdenvertaisuussuunnittelun ohjeistuksen ja valvonnan olevan olennaista koulutuksen kaikilla tasoilla vammaisten henkilöiden osallisuuden, ja saavutettavuuden parantamisen näkökulmasta. Huomiota tulisi kiinnittää myös vammaispalvelujen joustavaan yhteensovittamiseen opiskelun ja työharjoittelun suhteen, sekä perusopetuksen opinto-ohjauksen kehittämiseen vammaisten henkilöiden tukemiseksi kohti jatko-opiskelua ja työelämää. 

Kohtuullisten mukautuksen kohdalla valtuutettu nosti esille, että mukautusten hakemisen ja toteutuksen prosesseja tulisi kehittää, etenkin korkeakouluissa. Tavoitteena tulisi olla mukautusten hakemisen ja toteutuksen helppous sekä opiskelijoille että opettajille, asiantuntemukseen perustuvat mukautussuositukset ja opiskelijan yksityisyydensuojan parantaminen. 

Yhdenvertainen pääsy työelämään

Vammaisten henkilöiden työllistymiselle on Suomessa useita rakenteellisia esteitä, joita tulee purkaa määrätietoisesti. Työelämän rakenteellinen syrjintä on monen asian summa: siihen liittyvät vammaispalvelut, koulutus, etuuksien yhteensovittaminen, kuntoutus, työelämän sääntely ja asenteet.  Valtuutetun näkemyksen mukaan tarvitaan muutos ajattelutavassa: vammainen henkilö on aktiivinen subjekti työelämässä, ei hoivaobjekti. Tarvitaan myös rakenteellista poikkihallinnollista uudistamista, joka sisältää työlainsäädännön ja etuusjärjestelyiden sekä vammaispalveluiden yhteensovittamisen ja uudistamisen siten, että vammaiset ihmiset voivat päästä yhdenvertaisesti oikeuksiinsa työelämässä. 

Valtuutettu ehdotti toimenpiteiksi muun muassa anonyymin työnhaun ja positiivisen erityiskohtelun ottamista käyttöön valtionhallinnossa ja niiden käyttöönoton edistämistä myös yksityisellä puolella. Työnantajien keskuudessa tulisi lisätä tietoisuutta työolosuhteiden järjestelytuesta. Valtuutetun käsityksen mukaan tukea ei tunneta tarpeeksi hyvin, ja valitettavan yleinen ja virheellinen ajatus on, että vammaisten henkilöiden palkkaaminen tulisi automaattisesti työnantajalle kalliiksi erityisjärjestelyiden vuoksi. 

10.11.2020