Yhdenvertaisuusvaltuutetun lausunto Against Hate –hankkeen suosituksiin viharikosten ja vihapuheen vastaiseen työhön

Sisältyvätkö luonnokseen viharikosten ja vihapuheen vastaisen työn keskeiset tavoitteet?

Hankkeen suositukset ovat erittäin hyödyllisiä ja kattavat. 
Yhdenvertaisuusvaltuutettu katsoo erittäin tärkeäksi toimia tehokkaasti - resursseja myös tarvittaviin paikkoihin kohdistaen - vihapuheen ja viharikosten ennaltaehkäisemiseksi ja niihin puuttumiseksi sekä viharikosten tehokkaaksi tutkimiseksi. Yhdenvertaisuuslain mukaiseen häirintään puuttumisen tehostamiseksi valtuutettu on esittänyt lakimuutoksia, joita näissäkin suosituksissa kannatetaan tehtäväksi. 

Puuttuuko jotain tavoitteita?

Keskeiset teematavoitteet ja niitä koskevia toimenpide-ehdotuksia on kattavasti esitettynä. 

Saavutetaanko tavoitteet kuvatuilla toimenpiteillä? Puuttuuko keskeisiä toimenpiteitä tai kohderyhmiä?

Keskeistä tavoitteiden toteuttamisesta on asian tärkeyden tunnistaminen, pitkäjänteinen sitoutuminen toimiin ja tähän kaikkeen tarvittava resursointi. On tärkeää, että suosituksissa tuodaan esille myös yksityisen sektorin rooli kuten alustojen vastuu ja tarpeen kehittää alustojen toimintaa ja vastuuta myös lainsäädännön keinoin. 

Tuleva rasismin ja syrjinnän vastainen toimintaohjelma on yksi luonteva paikka, jossa hallitus ja ministeriöt voivat sitoutua toteuttamaan suosituksissa esitetyt toimenpiteet. 

Kuten suosituksissakin tuodaan esille, yhdenvertaisuuslain 5 §:n mukaisesti viranomaisilla on velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta. Näin ollen toimenpiteiden kannalta relevanttien viranomaisten ja ministeriöiden on pyrittävä toteuttamaan niitä toimia, joilla vihapuhetta voidaan ehkäistä ja siihen puuttua. Myös yhdenvertaisuuslain mukaisia edistämisvelvoitteita työnantajille ja koulutuksen järjestäjille voi hyödyntää toimenpiteiden läpiviennissä. 

Millaista tietoa tarvittaisiin, joka auttaisi puuttumaan tehokkaammin viharikoksiin ja/tai vihapuheeseen?

Tiedon keräämisen tehostamiselle on selvää tarvetta sekä koskien tehtyjen rikosilmoitusten käsittelyä ja etenemistä että eri ryhmien häirintä- ja viharikoskokemuksista. Suosituksissa ehdotetaankin kannatettavalla tavalla tiedon keräämisen integroimista jo säännöllisesti tehtäviin tutkimuksiin. Olennaista on samalla riittävien täsmätutkimuksien ja –selvityksien tuottaminen eri ryhmien häirintä- ja syrjintäkokemuksista sekä näiden selvitysten/tutkimusten rahoittamisen edistäminen. Hyviä suosituksia tiedontarpeista ja tiedon keräämisen kehittämisestä esitetään Syrjinnän seurannan kansalliset tietolähteet – selvityksessä (Simo Mannila, OM 2019-09-05), jossa on esimerkiksi nostettu esille tietotarpeita seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä koskien. 

Muita ehdotuksia?

Valtuutettu korostaa poliiseille annettavan kattavan syrjintää ilmiönä, sen vaikutuksia ja ennakkoluuloja käsittelevän koulutuksen tärkeyttä. Poliisin johdon on tarpeen korostaa vakavaa suhtautumista viharikosten tunnistamiseen kuten myös viharikosten ja niihin laskettavan syrjintärikosten tutkintaan. Näitä tarpeita olisi valtuutetun näkemyksen mukaan höydyllistä korostaa suosituksissa vielä nykyistä selkeämmin. 
Poliisin toimintamallit, osaaminen sekä toimintamahdollisuudet kuten myös yksittäisten poliisien ennakkoluuloton ja yhdenvertainen asenne ovat erityisen keskeisiä viharikoksiin puututtaessa ja vähemmistöjen poliisiin kohdistuvan luottamuksen tukemiseksi ja siten ilmoittamiskynnyksen madaltamiseksi.  Poliisin syrjiväksi koetut toimet kuten syrjivä etninen profilointi puolestaan vähentävät luottamusta poliisin. Siksi on tärkeää, että poliisin ja poliisilaitosten johto toimivat tehokkaasti syrjivän etnisen profiloinnin riskin ehkäisemiseksi poliisin toiminnassa mm. säännöllisellä koulutuksella.

Poliisihallituksen, poliisilaitosten ja poliisiammattikorkeakoulun yhdenvertaisuussuunnittelu on esimerkki luontevasta paikasta arvioida ja kohdentaa toimenpiteitä näiden tarpeiden tehokkaaksi toteuttamiseksi.

Poliisin lisäksi myös muiden viharikosten ehkäisyn ja puuttumisen kannalta keskeisten viranomaistoimijoiden  - myös kaikkien Against Hate- hankkeeseen osallistuneiden  - on hyödyllistä arvioida ja kehittää toimiaan yhdenvertaisuussuunnittelunsa puitteissa toteuttaakseen suosituksia ja esitettyjä toimenpiteitä. Tämän voisi tuoda esille suosituksissa.

Valtuutettu korostaa suosituksissa esitetyllä tavalla, että nykyisen lainsäädännön puutteisiin on vastattava ja kannattaa suositusten toimenpide-ehdotuksia (Tavoite 2.) 

On perusteltua, että rikoslain koventamisperusteisiin lisätään nimenomaisesti näkyviin sukupuoli samoin kuin se, että selvitetään onko tarvetta tältä osin selventää myös kiihottamista kansanryhmää koskevan rikoksen pykälää. On kuitenkin tärkeää samalla mahdollista säännösuudistusta tehtäessä pykälien perusteluissa viestiä, että muutoksella on tarkoitus nimenomaan täsmentää sukupuolen soveltumista eikä kaventaa pykälien tehokasta soveltamista tilanteissa, joissa kyseisten säännösten nykyisten sanamuotojenkin mukaisesti myös muu mainittuihin ominaisuuksiin rinnastettava vaikutin/peruste on peruste soveltaa säännöstä.  

Valtuutettu korostaa suosituksissa esille nostettuja toimenpidetarpeita yhdenvertaisuuslain muuttamiseksi. 
Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimenpiteitä ja näkemyksiä vihapuheesta ml. häirinnästä on esitetty seuraavissa julkaisuissa:
Vuosikertomus 2018
Eduskuntakertomus

25.10.2019