Yhdenvertaisuusvaltuutetun lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta

Työ- ja elinkeinoministeriö
TEM100:00/2020

Yhdenvertaisuusvaltuutettu pitää hyvänä esityksen perus- ja ihmisoikeus-näkökulmaa sekä lähtökohtaa hyväksikäytön uhrien oikeuksien turvaamisesta ja seurausten kohdistamisesta vilpillisesti toimiviin työnantajiin ja toimeksiantajiin. On tärkeää, että ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöä torjutaan tehokkaasti ja että seuraukset kohdistetaan hyväksikäytön uhrien sijaan tekijöihin. 

Yleisiä huomioita

Yleisenä huolena yhdenvertaisuusvaltuutettu nostaa esiin, onko esitys riittävän täsmällinen, jotta Maahanmuuttovirasto pystyy soveltamaan lakia myös käytännössä tavalla, joka vastaa lakimuutoksen tavoitteisiin. Yhtenä esimerkkinä yleisluontoisuudesta valtuutettu nostaa esiin luvan myöntämisen, jos sen ”myöntämättä jättäminen olisi kokonaisuutena arvioiden työntekijän kannalta kohtuutonta.” (54 b §) Valtuutettu pitää kohtuuttomana seurauksena jo sitä, että hyväksikäytön uhri menettää oleskeluoikeuden ja toimeentulon. Jos kohtuuttomuutta arvioitaisiin samoin kuin esimerkiksi ulkomaalaislain 52 §:n mukaista ilmeistä kohtuuttomuutta, voisi tämä edellytys vesittää pahimmillaan uudistuksen tavoitteet. Kriteerit tulee hallituksen esityksessä avata mahdollisimman tarkasti ja hakijamyönteisesti. Epätarkkaa lainsäädäntöä voidaan tulkita rajoittavasti, mikä voi aiheuttaa oleskeluluvan hakijoiden kannalta sellaisia vaikeita tilanteita, joita estämään tätä uudistusta on valmisteltu.

Työperäisen hyväksikäytön tekijät ja uhrit ovat monissa tapauksissa samaa kansalaisuutta tai sukulaisia. Hallituksen esityksessä tulisi kuitenkin tuoda selkeämmin esiin, että yksin sukulaisuussuhde tai sama tausta ei ole peruste epäillä työperäistä hyväksikäyttöä (sivulla 6 ja 11). Esimerkiksi omaishoitajia ja lastenhoitajia saatetaan palkata hyvinkin sukulaisten keskuudesta.  Lakiesityksen ei tule johtaa perusteettomiin epäilyihin tai käytännössä esteeseen palkata sukulaisia. Asiassa on huomioitava myös syrjinnän kielto mm. etnisen taustan, kansalaisuuden ja perhesuhteiden osalta.

Lakiesityksen tavoitteena on vähentää ulkomailta Suomeen rekrytoitavan työvoiman hyväksikäyttöä. Olisi hyvä täsmentää, koskeeko tämä kaikkia ensimmäisiä oleskelulupahakemuksia, eli myös tilanteita, joissa henkilö on Suomessa ilman oleskelulupaa. Voidaanko ensimmäinen oleskelulupa Suomesta haettuna evätä samoin perustein kuin ulkomailta haettuna, vai koskeeko tilanne vain ulkomailta haettavia lupia.

Hallituksen esityksessä olisi hyvä täsmentää useammassa kohdassa, miten ja milloin työnantajaa tai työntekijää tulisi kuulla. Vaikka kyse on vaikeasti todettavasta ja näytettävästä tilanteesta, sekä työnantajan että oleskeluluvan hakijan oikeusturvan kannalta kuuleminen voi olla tarpeellista. 

Uusi oleskelulupakategoria on suunniteltu tilapäiseksi. Tällöin perheenjäsenillä ei olisi oikeutta oleskelulupaan. Valtuutettu pitää tätä aiheesta käytyjen keskustelujen valossa ongelmallisena. Jos työperäisen hyväksikäytön kohteeksi joutuneen henkilön perhe on Suomessa ja heillä on aiemmin ollut perheenjäsenen oleskeluluvat perustuen työntekijän lupaan, heille tulee myöntää oleskeluoikeus myös silloin, kun lupatyyppi vaihtuu tilapäiseksi 54 b §:n perusteella. Toimeentuloedellytyksen ei tulisi koskea myöskään perhettä.

Saatavuusharkinnan ei tulisi vaikuttaa uuden oleskeluluvan myöntämi-seen tai työnteko-oikeuteen, ja tämä tulisi kirjata myös hallituksen esitykseen. 

Koko lausunto löytyy alta liitteestä.

25.11.2020