Yhdenvertaisuusvaltuutetun lausunto hallituksen esityksestä laiksi tasa-arvolain muuttamisesta
Asia: VN/11746/2020.
Yleistä hallituksen esityksen sisällöstä
Esitysluonnoksen pääasiallisena tavoitteena on estää sukupuoleen perustuvaa palkkasyrjintää ja edistää samapalkkaisuuden toteumista lisäämällä palkka-avoimuutta sukupuolten tasa-arvosta annetussa laissa (609/1986). Esitys perustuu hallitusohjelman kirjaukseen, jonka mukaan ”Perusteettomien palkkaerojen ja palkkasyrjinnän poistamista edistetään lisäämällä palkka-avoimuutta lainsäädännön keinoin. Perusteettomiin naisten ja miesten välisiin palkkaeroihin puututaan nykyistä tiukemmin. Lisätään tasa-arvolakiin henkilöstön, henkilöstöedustajien ja yksittäisen työntekijöiden oikeuksia ja tosiasiallisia mahdollisuuksia lisätä palkkatietoutta ja puuttua tehokkaammin palkkasyrjintään.”
Yhdenvertaisuusvaltuutettu pitää esitysluonnoksen tavoitteita kannatettavina. Sukupuoleen perustuvan palkkasyrjinnän lisäksi yhdenvertaisuusvaltuutettu toteaa, että työmarkkinoilla esiintyy palkkasyrjintää myös muilla perusteilla kuin sukupuolen perusteella. Palkkasyrjintätilanteet voivat olla hyvin monitahoisia ja sisältää useampia syrjintäperusteita samanaikaisesti. Suoranaisen sukupuolisyrjinnän lisäksi sukupuoli voi olla yksi syrjintään vaikuttava tekijä muiden perusteiden ohella.
Moniperusteisella syrjinnällä tarkoitetaan syrjinnän kohteeksi joutumista kahden tai useamman syrjintäperusteen perusteella, esimerkiksi iän, alkuperän tai vammaisuuden vuoksi. Näissä tilanteissa syrjinnän kokemukset kasautuvat ja kumuloituvat, jolloin kokemukset ovat usein voimakkaampia. Toisin kuin tasa-arvovaltuutetulla, yhdenvertaisuusvaltuutetulla ei ole toimivaltaa puuttua työelämässä tapahtuvaan syrjintään vaan toimivalta työelämässä tapahtuvissa syrjintätilanteissa on aluehallintoviraston työsuojeluviranomaisilla. Risteävän syrjinnän tilanteissa, jossa esim. maahanmuuttajataustainen tai etniseen vähemmistöön kuuluva nainen kokee syrjintää työelämässä, sovelletaan yhdenvertaisuuslakia eikä tasa-arvolakia, jolloin tasa-arvovaltuutetulla ei ole toimivaltaa työelämäasiassa. Näissä työelämää koskevan syrjinnän tilanteissa toimivalta on vain työsuojeluviranomaisilla.
Tämän johdosta valtuutettu katsoo, että palkkasyrjinnän ehkäisemiseksi tulisi pohtia myös toimia, joilla eri syrjintäperusteet ja erilaisten syrjintäperusteiden muodostama kokonaisuus otettaisiin jatkossa paremmin huomioon.
Marko Leimio
Ylitarkastaja, yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto
07.06.2022
