Yhdenvertaisuusvaltuutetun lausunto hallituksen selonteosta kotoutumista edistämisen kehittämistoimenpiteistä

1. Yleisiä huomioita

Koulutus-, sekä laajemmin sivistyssektorilla on suuri merkitys maahanmuuttajien kotoutumiselle ja yhdenvertaisuudelle. Yhdenvertaisuuden vahvistaminen koulutuksessa ja koko sivistysalalla, myös maahanmuuttajien osalta, voi huomattavasti parantaa kotoutumisen edellytyksiä.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu pitää hyvänä, että selonteon alussa on kuvattu varsin yksityiskohtaisesti maahanmuuttajaväestön tilannetta koulutustason, työllisyyden ja toimeentulon osalta, sekä mm. työllistymisen esteitä. Siinä nostetaan myös esiin, että syrjintä vaikuttaa keskeisesti ulkomaalaisten työmarkkina-asemaan, ja viitataan mm. Acqlaq Ahmad´in tutkimukseen vuodelta 2019. Nämä havainnot vastaavat mm. yhdenvertaisuusvaltuutetun vuonna 2020 julkaiseman selvityksen afrikkalaistaustaisten syrjintäkokemuksista. Suomessa syrjäytyminen alkaa kuitenkin jo koulutuksen aikana, ja näyttäytyy esimerkiksi rodullistettuina käsityksinä opiskelijoiden osaamisesta ja potentiaalista, myös Suomessa syntyneiden kohdalla. Polkua työelämään rakennetaan aina perusopetuksen TET-jaksoilta, ammatillisen ja korkeakoulutuksen harjoittelujaksojen, sekä kesätöiden kautta. Mikäli nämä ensimmäiset kosketukset työelämään ja verkostojen rakentaminen jäävät puuttumaan, vaikeutuu työllistyminen myös tutkinnon jälkeen. Siten koulutusjärjestelmällä on erittäin tiivis yhteys myös niihin maahanmuuttajien työllisyysasteeseen liittyviin haasteisiin, joita selonteossa on kuvattu laajasti, ja joihin on esitetty paljon toimenpiteitä.

Selonteossa (s. 20) kuvataan myös miesten ja naisten välisiä eroja työllistymisasteissa, ja erääksi syyksi nostetaan sukupuolittuneet työmarkkinamme: miesvaltaisilla aloilla, kuten kuljetus- ja rakennusala, on mahdollista työllistyä heikommalla kielitaidolla, kun taas naisvaltaisilla aloilla, kuten hoito- ja hoiva- sekä kaupan ja palveluiden aloilla, kielitaitovaatimukset ovat usein varsin korkeat. Tähän seikkaan tulisi erityisesti kiinnittää huomioita alan koulutuksissa, ja varmistaa, että tehostettua kielen opetusta on saatavilla myös varsinaisen ammattiin johtavan koulutuksen aikana.

2. Toimenpide-esitykset

Selonteon luvuissa 11-17 kuvataan yksityiskohtaisesti toimenpiteitä, joita hallitus suunnittelee kotoutumisen edistämiseksi. Yhdenvertaisuusvaltuutettu toteaa, että kotoutumislaki ja sen pohjalle määriteltävä kotoutumisen edistämisen politiikka ja toimenpiteet ovat parhaassa tapauksessa yhdenvertaisuutta edistäviä ja vahvistavia. Toisaalta vaarana on, että vahvoihin ennakkokäsityksiin ja syrjiviin asenteisiin pohjautuva työ vahvistaa syrjiviä ja rasistisia rakenteita yhteiskunnassamme. Siksi valtuutettu kannattaa selonteossa esiin nostettua tietopohjaisuuden ja tutkittuun tietoon perustuvien toimintamallien vahvistamista kotoutumista edistävässä työssä.

Selonteossa korostetaan myös maahanmuuttajien yksilöllisten tilanteiden huomioimista, ja valtuutettu pitää erittäin tärkeänä, että tämä pidetään johtavana periaatteena myös palveluja suunniteltaessa. Esitetty malli kotoutumisen edistämiselle pohjautuu nykyiselle kotoutumislaille, ja osittain haasteet pysyvät samanlaisina selonteon esitysten pohjalta: kotoutumisen edistäminen on edelleen monialaista yhteistyötä, joka onnistuakseen vaatii hyvää koordinaatiota, sekä hyvät välineet maahanmuuttajan osaamisen, yksilöllisten palvelutarpeiden ja toiveiden yhteen sovittamiseksi.

Valtuutettu toteaa, että selonteossa korostuvat toimenpiteet aikuisten maahanmuuttajien kotoutumisen edistämiseksi, ja vielä painopisteenä työelämäkysymykset. Vaikka työ on aikuiselle keskeinen elämänalue, tulee huomiota myös kiinnittää yhdenvertaisuuden toteutumiseen muilla elämänalueilla. Samoin painopiste selonteossa on aikuisten maahanmuuttajien palvelujen kehittämisessä, kun esimerkiksi lasten ja ikääntyneiden tilannetta on käsitelty varsin pintapuolisesti.

Lasten ja nuorten osalta yhdenvertaisuusvaltuutettu haluaa erityisesti korostaa oikeutta perusopetukseen jokaisen lapsen keskeisenä ihmis- ja perusoikeutena. 

Maahanmuuttajalapset saattavat perhetilanteen johdosta olla erilaisissa tilanteissa, esimerkiksi jos perhe saapuu maahan molempien vanhempien työnteon perusteella eivätkä siten itse välttämättä ole kotoutumispalvelujen piirissä. On myös tilanteita, joissa lapset voivat olla erityisen haavoittuvassa asemassa: vanhempi, joka on ihmiskaupan uhri, tai jossa perhe on saanut kielteisen turvapaikkapäätöksen ja perhe ei ole vastaanottopalvelujen piirissä. Nämä ovat tilanteita, joita kohdataan kunnissa, vaikka ne eivät välttämättä kotoutumislain soveltamisalan piirissä ole. Näillekin henkilöille on rakennettava mallit, joilla turvataan myös erityisesti lasten asema ja heidän oikeutensa koulutukseen. Alkuvaiheen ohjaus ja neuvonta ovat keskeinen kanava, josta muuttajat saavat tietoa, mutta joiden tulisi olla myös saatavilla esimerkiksi paperittomille henkilöille.

Oppilaanohjauksella on suuri rooli maahanmuuttajalasten ohjautumiselle eri koulutuksen aloille. Yhdenvertaisuusvaltuutetun selvityksen mukaan oppilaanohjauksessa on syrjiviä rodullistavia käytänteitä. Oppilaanohjauksessa etenkin naispuolisia ohjataan hoiva-alan tehtäviin. Kyselyyn vastanneet kertoivat, että oppilaanohjauksessa heille suositeltiin lukion ja korkeakouluopintojen sijaan toisen asteen koulutusta, kuten hoitoalaa, siitä huolimatta, että koulumenestys oli
hyvä sekä kiinnostuksen kohteet olivat toisaalla.

Lasten ja nuorten kotoutumista tukevat myös kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-aikasektorin palvelut.

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumisen polut liittyvät tiiviisti koulutukseen. Kotoutumiskoulutusta kohtaan esitetty kritiikki on, kuten selonteossa tuodaan esille, liittynyt osittain koulutuksen laatuun, mutta myös sisältöihin, joille on toivottu enemmän työelämälähtöistä sisältöä. Yhdenvertaisuusvaltuutettu korostaa, että kotoutumiskoulutuksen ja yksilöllisen kotoutumissuunnitelman tulisi pohjautua hyvään, huolelliseen alkutilanteen kartoitukseen, jossa myös aidosti huomioidaan maahanmuuttajan aiempi koulutus ja kokemus. Kotoutumiskoulutuksessa on varmistettava, että ohjaus perustuu oppilaan omiin kiinnostuksen kohteisiin ja soveltuvuuteen. Selonteossa esitetään, että kansainvälistä suojelua saavat henkilöt eriytettäisiin kotoutumistoimenpiteillä, mutta on syytä korostaa, että heidänkin kohdallaan tulee tehdä yksilöllinen arviointi, eikä perustaa henkilökohtaista kotoutumisohjelmaa ennakkokäsityksille esimerkiksi alhaisesta koulutustaustasta.

Korostunut riski moniperustaiselle syrjinnälle tulee myös huomioida tiettyjen maahanmuuttajaryhmien kohdalla. Esimerkiksi vammaiset tai seksuaali- tai sukupuolivähemmistöihin tai näkyvään etniseen vähemmistöön kuuluvat maahanmuuttajat voivat myös koulutuksessa olla korostuneessa vaarassa joutua syrjinnän tai häirinnän kohteiksi. Siksi koulutuksen järjestäjän yhdenvertaisuussuunnittelu on erittäin tärkeässä roolissa myös kotoutumisen onnistumisen näkökulmasta. Selonteossa on vain lyhyt maininta yhdenvertaisuussuunnittelusta luvussa 17. Yhdenvertaisuusvaltuutettu korostaa, että suunnitelman teossa lähtötilanteen arvioinnilla on suuri merkitys, ja esimerkiksi opiskelijakyselyt ja paneelit voivat toimia hyvänä pohjana. Itse valmisteluprosessissa opiskelijoiden osallistaminen on tärkeää, ja on varmistettava, että eri vähemmistöryhmien edustajat ovat valmistelussa edustettuina.

3. Lopuksi

Selkeä, saavutettava viestintä on keskeinen osa myös maahanmuuttajien kotoutumista edistävissä palveluissa. Yhdenvertaisuusvaltuutettu pitää hyvänä, että selonteossa on myös tuotu esiin maahanmuuttajajärjestöjen sekä muuten kansalaisyhteiskunnan tärkeä rooli, myös omankielisen tiedon jakamiseksi. Silti on ensisijaisesti viranomaisten velvollisuus huolehtia siitä, että tietoa on saatavilla molemmilla kielillä, ja että tulkitsemisesta ja kääntämisestä huolehditaan viranomaislähtöisesti lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Tämä kokonaisuus on myös koulutuksen sektorilla keskeinen.

11.10.2021