Yhdenvertaisuusvaltuutetun lausunto konsulipalveluiden järjestämiseen liittyen
Asian tausta, nykytila ja vaikutusten arviointi
Perustelumuistion mukaan ulkoministeriö on seurannut 1.9.2015 voimaantulleen tasavallan presidentin asetuksen (613/2015) vaikutusta konsulipalveluiden saantiin. Asetuksella keskitettiin Irakin, Libanonin ja Syyrian konsulipalvelut Ankaran suurlähetystöön ja afganistanilaisten oleskelulupa-asioiden hoitaminen siirrettiin New Delhin suurlähetystöön. Muistion mukaan vaikutuksien seurannassa on otettu huomioon muun muassa tosiasialliset mahdollisuudet saada asiansa hoidetuksi siinä edustustossa, jonne konsulipalvelut asetuksella siirrettiin.
Vuoden 2015 syksyn jälkeen Suomessa asuvien irakilaisten ja afganistanilaisten määrä on kasvanut merkittävästi. Valtuutettuun on viime vuosien aikana otettu yhteyttä lukuisissa tapauksissa, joissa Suomessa kansainvälistä suojelua saaneiden irakilaisten, syyrialaisten tai afganistanilaisten perheenjäsenillä on ollut vaikeuksia perheenyhdistämishakemusprosessiin liittyen. Ongelmia on ollut muun muassa viestinnässä lähetystöjen kanssa, ajan varaamisessa sekä matkustamisessa lähetystöön.
Kansainvälistä suojelua saaneiden perheenjäsenet ovat usein myös itse kansainvälisen suojelun tarpeessa suhteessa kotimaahansa. Ulkomaille matkustaminen voi itsessään olla heille hyvin riskialtista ja heillä voi muun muassa olla vaikeuksia matkustusasiakirjojen hankkimisessa. Matkustusasiakirjan hankkiminen sekä kotimaansa rajan ylittäminen voi olla vaarallista etenkin Suomesta turvapaikan saaneen perheenjäsenille. Toiseen maahan matkaamiselle ja siellä oleskelulle on useilla myös taloudellisia esteitä. Pelkästään ulkomaalaislain vaatimus laillisesta oleskelusta siinä maassa, jossa oleskelulupahakemus jätetään, voi estää pakolaisen perheenjäsenten turvaan ja perheenjäsenensä luokse pääsemisen. Usein kyseessä on perheenäiti lapsineen.
Konsulipalvelulaki säätää erityisistä palveluista hädänalaisessa asemassa oleville. Laki ei kuitenkaan tunnista kansainvälisen suojelun tarpeessa olevia tai heidän perheenjäseniään ”hädänalaisessa asemassa oleviksi”. Tämä seikka yhdistettynä siihen, ettei konsulipalveluita tarjota siinä maassa missä henkilöt ovat ja toisaalta siihen, että ulkomaalaislain säännös edellyttää heidän olevan laillisesti siinä maassa, missä he jättävät oleskelulupahakemuksen tai käyvät tunnistautumassa lähetystössä, käytännössä estää kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisten perustavaa laatua olevien oikeuksien toteutumista.
Perustelumuistiossa ei arvioida aiemman asetuksen tai nyt annettavan asetuksen vaikutuksia edellä esiin tuotuihin haavoittuvassa asemassa oleviin henkilöihin, mukaan lukien lapsiin. Muistiossa ei ole tuotu esiin pitkään tiedossa olleita ongelmia esimerkiksi perheenyhdistämisasioissa. Nyt annettava asetus ei paranna edellä esiin tuotujen ryhmien asemaa eikä anna edustoille työkaluja turvata heidän oikeuksiaan esimerkiksi perustuslain 22 §:n, lasten oikeuksien sopimuksen 3, 9 ja 10 artiklojen tai perheenyhdistämisdirektiivin mukaisesti.
Konsulipalvelujen siirtäminen pois Myanmarista
Nyt annettavalla asetuksella ollaan siirtämässä Myanmarin konsulipalvelut Bangkokin suurlähetystöön. Tämän osalta valtuutettu haluaa tuoda esiin edellä todetun pohjalta sen, että asiassa on huomioitava Suomessa kansainvälistä suojelua saaneiden myanmarilaisten kotimaassa olevien perheenjäsenten mahdollisuus turvalliseen ja tehokkaaseen perheenyhdistämiseen. On tiedostettava myös se, että maan epävakaa tilanne huomioiden myanmarilaisten kansainvälistä suojelua hakevien määrä voi kasvaa myös Suomessa. Annetussa esityksessä ei ole arvioitu sen vaikutuksia haavoittuvassa asemassa oleviin tältäkään osin.
Lopuksi
Valtuutettu korostaa, että konsulipalvelujen järjestämiseen liittyvillä ratkaisuilla on merkittävä vaikutus etenkin haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten perus- ja ihmisoikeuksille, kuten lapsen oikeuksien ja perhe-elämän suojan toteutumiselle. Esityksessä ei ole tehty lapsivaikutusten arviointia, eikä siinä tuoda esiin laajalti tiedossa olevia vakavia perus- ja ihmisoikeusongelmia, jotka koskettavat monia Suomessa asuvia ulkomaalaisia ja jopa Suomen kansalaisuuden saaneita henkilöitä.
Valtuutettu katsoo, että muun muassa perustuslaki, lasten oikeuksien sopimus ja perheenyhdistämisdirektiivi edellyttävät ratkaisuja, joilla mahdollistetaan pakolaistaustaisten henkilöiden asiointi siinä lähetystössä, jossa se on heille tosiasiallisesti mahdollista. Erityisesti Myanmarin osalta esityksessä tulisi arvioida konsulipalvelujen siirron vaikutukset Suomesta kansainvälistä suojelua saaneille ja tulevaisuudessa saaville myanmarilaisille ja heidän perheenjäsenilleen.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenman
Ylitarkastaja Joonas Rundgren
16.06.2021
