Hyppää sisältöön

Yhdenvertaisuusvaltuutetun lausunto sosiaali- ja terveyskeskuksia koskevista asiakirjamalleista

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen keskeinen tavoite on parantaa yhdenvertaisuutta ja saatavuutta palveluissa. Jotta tämä tavoite toteutuisi, eri toimijoiden on ymmärrettävä, mitä yhdenvertaisuudella tarkoitetaan, millä keinoilla yhdenvertaisuutta voidaan edistää ja mitä lakisääteisiä velvoitteita yhdenvertaisuuden edistämiseen ja syrjinnän torjumiseen liittyy. Yhdenvertaisuus ei toteudu vain tarjoamalla mekaanisesti samoja palveluita kaikille. Jos yhdenvertaisuuden toteutumista ei ole arvioitu eikä yhdenvertaisuuden esteitä tunnistettu, toiminnan rakenteet tai ammattilaisten osaaminen voivat asettaa jotkut ihmiset muita heikompaan asemaan henkilöön liittyvän syyn vuoksi. Taustalla voivat olla esimerkiksi alkuperään, kieleen, seksuaaliseen suuntautumiseen tai toimintakykyyn liittyvät normatiiviset oletukset. Erityisesti syrjinnälle alttiiden ryhmien kohdalla yhdenvertaisuuden toteutuminen edellyttää siten aktiivisia kehittämistoimenpiteitä.

Kun perustuslain turvaamia palveluita tuottavat jatkossa yhä useammin yksityiset toimijat, on varmistettava, että yhdenvertaisuutta konkreettisesti edistävät toimintatavat toteutuvat julkisten palveluiden ohella myös yksityisissä palveluissa. Järjestämisvelvollinen taho, joka tilaa palvelun yksityiseltä tuottajalta, voi vaikuttaa tähän hankintaehdoillaan ja sopimusten sisällöillä.

Viranomaisen, oppilaitoksen ja koulutuksen järjestäjän on yhdenvertaisuuslain (1325/2014) mukaan edistettävä yhdenvertaisuutta, arvioitava yhdenvertaisuuden toteutumista toiminnassaan ja laadittava yhdenvertaisuussuunnitelma, joka koskee sen toimintaa. Edistämistoimenpiteiden on oltava toimintaympäristö, voimavarat ja muut olosuhteet huomioon ottaen tehokkaita, tarkoituksenmukaisia ja oikeasuhtaisia. Vastaava velvoite koskee myös julkista hallintotehtävää hoitavaa yksityistä, jonka palveluksessa on säännöllisesti vähintään 30 työntekijää.

Kun toimintaa arvioidaan, sen yhdenvertaisuusvaikutuksia pitää tarkastella kaikkien syrjintäperusteiden osalta. Näitä ovat yhdenvertaisuuslain mukaan ikä, alkuperä, kansalaisuus, kieli, vammaisuus, terveydentila, uskonto, vakaumus, seksuaalinen suuntautuminen, perhesuhteet, mielipide, poliittinen toiminta, ammattiyhdistystoiminta ja muu henkilöön liittyvä syy. Yhdenvertaisuussuunnitelmassa pitää pyrkiä tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti poistamaan arvioinnin pohjalta havaitut yhdenvertaisuuden toteutumisen esteet palveluissa ja muussa toiminnassa.

Toiminnallisten yhdenvertaisuuden edistämis- ja suunnitteluvelvoitteiden toimeenpanoa valvoo yhdenvertaisuusvaltuutettu. Yksittäisen syrjintätapauksen arvioinnissa voidaan päätyä siihen, että syrjintään syyllistynyt taho on syrjinnän ohella laiminlyönyt yhdenvertaisuuslain mukaisen velvollisuutensa edistää yhdenvertaisuutta tai velvollisuutensa laatia yhdenvertaisuussuunnitelma.

1.1.2 Yleiset tavoitteet -luvussa todetaan, että lausuttavina olevien asiakirjojen tarkoituksena on turvata valinnanvapausuudistuksen ja maakunta- sekä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukselle asetettujen tavoitteiden toteutuminen alueelliset olosuhteet huomioivalla tavalla. Ehtojen noudattamisella on merkittävä rooli erilaisissa elämäntilanteissa olevien asiakkaiden oikea-aikaisten, yhdenvertaisten sekä terveyttä ja hyvinvointia tukevien sosiaali- ja terveyspalvelujen toteuttamisessa ja palvelujen sekä palvelukokonaisuuksien jatkuvassa kehittämisessä (k. 2). Kohdan 3 mukaan ehtojen avulla myös varmistetaan, että maakunnan alueella olevat ihmiset saavat tarvitsemansa lakisääteiset sosiaali- ja terveydenhuollonpalvelut yhdenvertaisesti ja niin, että valinnanvapaus voi toteutua.

Vaikuttaa siltä, että lausuttavana olevat asiakirjamallit tulevat olemaan merkittäviä ohjausinstrumentteja tulevien sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta. Yhdenvertaisuusvaltuutettu katsoo, että lausuntopyyntö olisi ollut tarpeen kohdentaa laajalle joukolle eri lausujia mukaan lukien esimerkiksi erityisvaltuutetut sekä keskeiset asiakas- ja potilasjärjestöt.

 

Lausunto on luettavissa kokonaisuudessaan allaolevan linkin kautta. 

15.05.2018