Yhdenvertaisuusvaltuutetun lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle, valtioneuvoston tasa-arvopoliittinen selonteko N/22132/2020
Asia: VN/22132/2020
Tulevaisuuden tasa-arvokysymykset
Kysymys: Tavoitteiden asettamiseksi on selonteossa tarkoitus käsitellä toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia sekä niiden ennakoitavissa olevia vaikutuksia sukupuolten tasa-arvoon. Millaisia tulevaisuutta ennakoivia tasa-arvokysymyksiä tai ongelmia mielestänne pitäisi selonteossa painottaa? Tarkasteltava aika on nykyhetkestä vuoteen 2030. Mainitkaa ja perustelkaaenintään viisi selkeää kysymystä. Mikäli mahdollista, sijoittakaa ne teemaotsikoiden alle sopivaksi katsomaanne kohtaan. Teema-alueet on esitelty edellä.
Yhdenvertaisuusvaltuutetun vastaus:
Intersektionaalisuus on asetettava aidosti tasa-arvopolitiikan ja toimien ytimeen.
Selonteossa tulee kaikkia eri teema-alueita koskien kiinnittää huomiota eri väestöryhmiin esimerkiksi alkuperän, vammaisuuden, iän ja seksuaalisen suuntautumisen näkökulmista.
Tekoälyjärjestelmien ja algoritmisen päätöksenteon hyödyntäminen lisääntyy yhteiskunnan eri toimijoissa ja sektoreilla. Kehityksellä on tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyviä mahdollisesti negatiivisiakin ja syrjiviä vaikutuksia, mikäli näitä ei tunnisteta ja havaittuihin vaikutuksiin ja riskeihin puututa. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusvaikutusten arviointien tehokas toteuttaminen on varmistettava jatkossa. Tätä varten on myös arvioitava mahdolliset lisäsääntelytarpeet ja ryhdyttävä tarvittaviin toimiin.
Tasa-arvopoliittiset tavoitteet
Kysymys 2.: Marinin hallituksen tavoitteena on parantaa kunnianhimoisesti tasa-arvoa yhteiskunnassa ja nostaa Suomi tasa-arvon kärkimaaksi. Mitkä mielestänne pitäisi olla Suomen kansalliset pitkän ajan tasa-arvopoliittiset tavoitteet, jotka toteutuessaan veisivät Suomea tasa-arvoisemmaksi yhteiskunnaksi? Huomioikaa, että kysymys on tavoitteista, ei välineistä tai toimenpiteistä. Tarkasteltava aika on nykyhetkestä vuoteen 2030. Mainitkaa enintään viisi konkreettista, selkeää ja seurattavissa olevaa tavoitetta.
Yhdenvertaisuusvaltuutetun vastaus:
Intersektionaalinen tasa-arvopolitiikka tulee asettaa keskeiseksi pitkän ajan politiikkatavoitteeksi. Tasa-arvopolitiikka on perustettava nykyistä vahvemmin monimuotoisuuden huomioimiselle ja pyrittävä vastaamaan eri väestöryhmien tasa-arvotarpeisiin. On tärkeää, että tasa-arvopolitiikkaa ei tehdä vain valtaväestön näkökulmasta.
Ihmiskauppa on vahvasti sukupuolittunut ilmiö. Sukupuoleen perustuvan väkivallan kontekstissa otetaan tulevaisuudessa ihmiskauppa ja sen kaltainen hyväksikäyttö vahvemmin huomioon, ja ihmiskaupan vastainen työ nähdään jatkossa myös tasa-arvokysymyksenä. Siksi ihmiskauppa tulee nostaa osaksi valtioneuvoston tasa-arvopoliittista selontekoa.
Sukupuolten oikeudellinen asema
Kysymys 4.: Lainsäädäntö on yksi merkittävä sukupuolten tasa-arvopolitiikan väline. Miten lainsäädäntöä tai yksilön oikeussuojaa pitäisi mielestänne kehittää sukupuolten tasa-arvon lisäämiseksi? Huomatkaa, että kysymys ei koske ainoastaan tasa-arvolakia.
Yhdenvertaisuusvaltuutetun vastaus:
Translaki on uudistettava (ks. asiaa koskevat lukuisat eri tahojen lausunnot).
Syrjinnän oikeusturvaa koskeva sääntely tulee olla yhtä tehokasta keskeisiä eri syrjintäperusteita koskien. Tasa-arvolain toisin kuin yhdenvertaisuuslain mukaan syrjintää kokeneella henkilöllä ei ole oikeutta viedä asiaansa yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan käsiteltäväksi. Tämä puute on korjattava. Samoin esimerkiksi yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämisvelvoitteista on edellä mainituissa laeissa säänneltävä yhtäläisemmin kuin tällä hetkellä.
Kysymys 5.: Moniperusteisella syrjinnällä tarkoitetaan syrjinnän kohteeksi joutumista sukupuolen ja jonkin muun ominaisuuden perusteella. Se voi olla myös rakenteellista. Mitkä moniperusteisen syrjinnän kysymykset mielestänne pitäisi ehdottomasti käsitellä selonteossa?
Yhdenvertaisuusvaltuutetun vastaus:
Selonteossa tulee kaikkia eri teema-alueita koskien kiinnittää huomiota moniperusteiseen syrjintään. Erityisen olennaista on kiinnittää huomiota alkuperään, vammaisuuteen, ikään ja seksuaaliseen suuntautumiseen liittyviin moniperusteisen syrjinnän riskeihin ja toimintatarpeisiin yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämiseksi.
Yksi risteävän syrjinnän muodoista on nuorten naisten rekrytointisyrjintä, jolla on ilmeinen yhteys myös perhevastuiden ja vanhempainvapaiden käytön epätasaiseen jakautumiseen. Vaikka kyse on sukupuolisyrjinnän muodosta, olisi ilmiöön puuttumiseksi perusteltua tarkastella ongelmaa selkeämmin risteävän syrjinnän näkökulmasta.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu julkaisi vuonna 2020 selvityksen afrikkalaistaustaisten suomalaisten kokemasta syrjinnästä. Raporttiin vastanneiden naispuolisten henkilöiden kokema rasistinen häirintä erityisesti työelämässä linkittyi usein seksuaaliseen häirintään (linkki raporttiin jäljempänä).
Koulutuksellisen tasa-arvon osalta on erityisen tärkeää huolehtia siitä, ettei oppilas- ja muussa koulutusvalintoja koskevassa ohjauksessa toimita sukupuolittuneiden ja/tai rodullistavien stereotypioiden pohjalta.
Tässä linkki selvitykseen afrikkalaistaustaisten suomalaisten kokemasta syrjinnästä.
Ylitarkastaja Tiina Valonen
Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto
18.01.2021
18.01.2021
