Lapsiin ja nuoriin kohdistuva ihmiskauppa – aikuisten vastuu

Yhteiskunnassa on syytä keskustella siitä, kuinka voimme nykyistä paremmin suojella lapsia ja nuoria seksuaaliselta hyväksikäytöltä ja seksuaaliväkivallalta. Keskusrikospoliisi uutisoi äskettäin vakavasta rikoskokonaisuudesta, jossa epäillään useita henkilöitä lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Helsingin Sanomien mukaan poliisi toivoi tiedotustilaisuudessa, että yhteiskunnassa herättäisiin tällaisen rikollisuuden olemassa oloon.

Lasten ja nuorten seksuaalinen hyväksikäyttö ja ihmiskauppa on yhtä rikoskokonaisuutta laajempi ilmiö.  Viime aikoina on julkaistu kaksi selvitystä, jotka nostivat esiin lapsiin ja nuoriin kohdistuvan ihmiskaupan ja kaupallisen seksuaalisen hyväksikäytön Suomessa. Pelastakaa lapset ry totesi selvityksessään, että Suomessa on lapsiin kohdistuvaa kaupallista seksuaalista hyväksikäyttöä ja seksuaaliväkivaltaa etenkin digitaalisessa mediassa, mutta sitä tunnistetaan huonosti. Yhdenvertaisuusvaltuutettu oli yksi selvitykseen haastatelluista asiantuntijoista.

Euroopan kriminaalipolitiikan instituutin (HEUNI) ja ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän selvityksestä puolestaan ilmeni, että lapsiin ja nuoriin kohdistuva ihmiskauppa on laaja ilmiö, jonka todellista kokoa on vaikea arvioida. Selvityksessä havaittiin, että esimerkiksi kodin ulkopuolelle sijoitettuja suomalaisia lapsia ja nuoria hyväksikäytetään rikollisessa toiminnassa tai prostituutiossa, mutta silti valtaosa rikollisuudesta jää piiloon.

Selvityksen mukaan erityisen alttiita seksuaaliselle hyväksikäytölle ovat päihteitä käyttävät nuoret sekä mielenterveysongelmista kärsivät tai lievästi kehitysvammaiset tytöt. Sosiaaliset ongelmat, kuten syrjäytyminen ja ihmiskauppa liittyvät vahvasti yhteen. Yhdenvertaisuusvaltuutettu on ollut selvitystä tekevän IHME-hankkeen ohjausryhmässä.

Suomessa on viimeisten vuosien aikana annettu tuomioita myös lapsiin ja nuoriin kohdistuvasta ihmiskaupasta ja ihmiskaupan lähirikoksista. Suurimmassa osassa seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvistä ihmiskauppatapauksista sekä uhrit että tekijät ovat kuuluneet valtaväestöön. Lapsia ja nuoria on houkuteltu valheellisilla lupauksilla seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi. Tekijä on käyttänyt hyväkseen uhrin luottamusta ja tekijästä riippuvaista asemaa tai muutoin olosuhteiden synnyttämää turvatonta tilaa.

Monille tapauksille ominaista on ollut se, että tekijä on vähitellen ja prosessinomaisesti lisännyt otettaan uhrista, seksuaaliset teot ovat ajan mittaan asteittain vakavoituneet ja uhrin kyky puolustautua hyväksikäyttöä vastaan on lopulta romahtanut. Yhdenvertaisuusvaltuutettu on käsitellyt ihmiskaupan dynamiikkaa mm. vuonna 2014 eduskunnalle antamassaan kertomuksessa.

Lasten ja nuorten suojeleminen hyväksikäytöltä vaatii monenlaisia toimenpiteitä. Meidän on ehkäistävä syrjäytymistä, edistettävä ihmiskaupan ja muun hyväksikäytön tunnistamista kouluissa sekä sosiaali- ja terveydenhuollossa, parannettava matalan kynnyksen palveluita ja vahvistettava poliisien resursseja ihmiskauppa- ja seksuaalirikosten tutkimisessa ja paljastamisessa esimerkiksi poliisin ihmiskaupparikoksiin keskittyvällä yksiköllä.

Valtioneuvostolla on kansainvälisiin sopimuksiinkin perustuva velvollisuus huolehtia ihmiskaupan vastaisen toiminnan koordinaatiosta, ja hallituksen tulee osoittaa koordinaatioon riittävät resurssit. Tarvitsemme myös laajaa naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista toimintaohjelmaa, jonka osaksi toimet ihmiskauppaa vastaan liitetään.

Lisäksi on puhuttava hyväksikäyttäjistä – heistä, jotka hyväksikäyttävät lapsia ja nuoria. Seksinostoyritykset lapsilta ja nuorilta näkyvät kouluterveyskyselyssä. Monika-Naiset liitto ry:n selvityksessä suomalaiset seksinostajat ovat keskimäärin koulutettuja ja keskiluokkaisia perheellisiä miehiä, ja monet kyselyyn vastanneista seksiostajista olivat epäilleet seksiä myyvän henkilön olleen alaikäinen. Kyselyyn vastanneista vain hieman yli 20 % vastasi ottaneensa yhteyttä poliisiin tai muihin viranomaisiin epäillessään seksiä myyvän henkilön olevan ihmiskaupan uhri tai muutoin kontrollin alla.   

On tärkeää muistaa, että seksinosto alaikäiseltä on lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä riippumatta siitä, onko uhri seksiin näennäisesti suostunut tai onko jotakin vastiketta maksettu. Lapsen ruumiillisen koskemattomuuden suoja on – ja sen tuleekin olla – korkeampi kaupallisen seksin yhteydessä. Seksinosto alaikäiseltä on rikos, eikä sokerideittailusta tai muusta vastaavasta puhuminen tee lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä yhtään sallitumpaa. Tämän toivoisi olevan yhteiskunnassa kaikille selvää.

Meidän tulee tavoitella ihmiskaupan, erityisesti lapsiin ja nuoriin kohdistuvan ihmiskaupan, tehokkaampaa ehkäisemistä, olipa kyse sitten seksuaalisesta hyväksikäytöstä, pakkoavioliitoista tai rikollisessa toiminnassa hyväksikäyttämisestä. Ihmiskauppa on vakava rikos – ja erityisen vakava se on silloin, kun se kohdistuu lapsiin ja nuoriin. Vastuu lasten ja nuorten suojelemisesta kuuluu aikuisille.