Skip to Content

Syrjinnän suoja palveluissa

Viime aikoina julkisuudessa on keskusteltu syrjinnästä palveluissa. Tapaus, jossa yritys kieltäytyi tarjoamasta palvelua puolueelle ja useat yksilöihin kohdistuneet ravintolasyrjintätapaukset ovat herättäneet kysymyksiä siitä, mikä on sallittu ja mikä ei.

Alla avattu syrjinnän suojaa yhdenvertaisuuslain näkökulmasta:

Yhdenvertaisuuslaissa (1325/2014) kielletään syrjintä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Yhdenvertaisuuslain soveltamisala on yleinen. Sen ulkopuolelle on jätetty vain uskonnonharjoittaminen sekä perhe- ja yksityiselämään liittyvä toiminta. Syrjintä on kiellettyä myös ammattimaisessa tavaroiden ja palveluiden tarjonnassa. Esimerkiksi ravintola tai kauppa ei voi kieltäytyä palvelemasta asiakasta syrjivin perustein. Erityisen korkea suojan taso on etniseen alkuperään perustuvan syrjinnän osalta.

Yhdenvertaisuuslailla suojataan ihmisiä, ei oikeushenkilöitä, kuten yrityksiä tai yhdistyksiä. Myös perustuslain yhdenvertaisuussääntely koskee vain ihmisiä.  Joissakin tapauksissa esimerkiksi yrittäjän henkilö ja yritys voivat kuitenkin samaistua niin läheisesti (esimerkiksi toiminimi), että yritykseen kohdistettava toimenpide saattaa olla yrittäjänä toimivan henkilön syrjintää.

Yhdenvertaisuuslain esitöissä (HE 19/2014, s. 55) todetaan, että ”[…]sääntely ei estäisi yrityksiä olemasta liiketoimintasuhteissa muiden yritysten kanssa sopimusvapauden periaatteiden mukaisesti. Yrittäjä voisi siten vapaasti valita liikekumppaninsa oman harkintansa mukaisesti.

Liiketoiminnassa ei kuitenkaan saisi loukata luonnollisen henkilön oikeuksia esimerkiksi sopimalla yritysten välillä tällaisen henkilön syrjivästä kohtelusta. Niin ikään yritys ei muille yrityksille palveluja yleisesti tarjotessaan voisi kieltäytyä tekemästä sopimusta toisen yrityksen kanssa, jos kieltäytyminen tosiasiallisesti merkitsisi luonnollisen henkilön syrjintää. Hyväksyttävänä ei voida pitää esimerkiksi sitä, että toimitiloja vuokraava yritys ilman hyväksyttävää syytä kieltäytyy vuokraamasta tiloja maahanmuuttajan omistamalle yritykselle viimeksi mainitun etnisen taustan vuoksi”.

Yhdenvertaisuuslaissa ja sen taustalla olevassa EU:n syrjintädirektiivissä 2000/43/EY säädetään erittäin korkea kynnys erilaisen kohtelun oikeuttamiselle etnisen alkuperän perusteella. Myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on oikeuskäytännössään katsonut, että etniseen alkuperään perustuva erilainen kohtelu voi vain harvoin olla hyväksyttävää.

13.11.2017