Skip to Content

Yhdenvertaisuusvaltuutetun kantelumäärät kasvussa

Yhdenvertaisuusvaltuutetun ensimmäinen vuosi osoitti, että syrjintä on laaja ilmiö suomalaisessa yhteiskunnassa. Kaikilla uuden yhdenvertaisuuslain syrjintäperusteilla tuli kanteluita. Syrjintänä käsiteltyjä asiakastapauksia oli vuonna 2015 yhteensä 496 kpl, mikä on 73 % enemmän kuin vuonna 2014 vähemmistövaltuutetun aikana. Tapausten määrä tulee oletettavasti jatkossa edelleen nousemaan, kun tietoisuus mahdollisuudesta tehdä kantelu yhdenvertaisuusvaltuutetulle lisääntyy syrjintää kokeneiden ja havainneiden piirissä.

Yhdenvertaisuuden toteutuminen on laajempi asia kuin lainsäädäntö tai yhdenvertaisuusvaltuutetun tietoon tulevat syrjintätapaukset. Yhdenvertaisessa yhteiskunnassa kaikki ihmiset ovat samanarvoisia eikä syrjinnällä saateta ihmisiä yhteiskunnan marginaaliin. Syrjintää voi ennaltaehkäistä esimerkiksi yhdenvertaisuussuunnittelulla, ja myös asennekasvatus puree siihen.

— Ihmisarvoinen elämä kuuluu jokaiselle ja yhdenvertaisuuden puolustaminen on meidän kaikkien tehtävä. Yhdenvertaisuuden toteutuminen on arjen oikeusturvaa ja koko yhteiskunnan etu, yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä sanoo.

Eniten yhdenvertaisuusvaltuutetulle vuonna 2015 kanteluja tuli alkuperään liittyen (203 kpl). Yhdenvertaisuuslain uusista syrjintäperusteista yleisin oli vammaisuus (90 kpl). Vammaisiin kohdistuu syrjintää monilla eri elämänalueilla, erityisesti yksityisissä palveluissa.

— Vammaisiin kohdistuvaa syrjintää voidaan ehkäistä perehtymällä aktiivisesti vammaisten henkilöiden erityistarpeisiin ja järjestämällä tilat ja palvelut mieluiten jo alusta asti esteettömiksi. Palveluntarjoajien tulee ottaa vammaiset henkilöt huomioon ja järjestää yhdenvertaisuuslain vaatimia kohtuullisia mukautuksia, jotta kaikki voivat käyttää palveluja yhdenvertaisesti, Pimiä muistuttaa.

Turvapaikanhakijoiden tulo ei näy ainakaan vielä merkittävästi valtuutetun syrjintätilastoissa. Valtuutettu kuitenkin seuraa aktiivisesti syrjintään liittyviä ilmiöitä, kuten vihapuhetta, joka tällä hetkellä kohdistuu usein juuri turvapaikanhakijoihin. Monessa tapauksessa syrjintä ja vihapuhe täyttävät myös rikoksen tunnusmerkistön. Valtuutetun intresseissä on, että vakavissa tapauksissa myös rikosvastuu toteutuu.

Turvapaikanhakijoiden ihmisoikeuksien toteutuminen näkyy yhdenvertaisuusvaltuutetun toiminnassa tällä hetkellä keskeisimmin yhdenvertaisuusvaltuutetun mandaattiin kuuluvassa maastapoistamisen valvonnassa. Maastapoistamisesta vastaava viranomainen on poliisi. Valvonnan tarve tulee jatkossa kasvamaan, kun palautusten määrä lisääntyy. Yhdenvertaisuusvaltuutettu on osallistunut esimerkiksi palautuslennoille, joilla se on arvioinut poliisin toimintaa. Valvonta perustuu ulkomaalaislakiin. Maastapoistamisissa on havaittu ongelmia eri EU-maissa esimerkiksi maastapoistajan liialliseen voimankäyttöön liittyen. 

Lisätiedot:

yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä

Pimiän haastattelupyynnöt tiedottaja Pirjo Sohlon kautta 050 456 2064

16.03.2016