Yhdenvertaisuusvaltuutetun lausunto EU:n ihmiskaupan vastaisen toiminnan tehostamisesta
Eduskunta
Lakivaliokunta
Asia: E 113/2020 vp Valtioneuvoston selvitys: EU:n ihmiskaupan vastaisen toiminnan tehostaminen; uuden lähestymistavan valmistelu
Yhdenvertaisuusvaltuutetun lausunto EU:n ihmiskaupan vastaisen toiminnan tehostamisesta
Kansallisena ihmiskaupparaportoijana toimiva yhdenvertaisuusvaltuutet-tu katsoo, että EU:n uuden lähestymistavan valmistelun tulee olla uhrilähtöinen ja ihmisoikeusperustainen. Ihmiskaupan vastaista toimintaa tulee tehostaa, sillä toistaiseksi toimet ovat olleet riittämättömiä.
Ihmiskauppa tulee ottaa huomioon laajemmin eri politiikkatoimien yhteydessä, ei vain perus- ja ihmisoikeuksien kohdalla. Etenkin maahanmuuttopolitiikan vaikutuksia ihmiskauppaan tulee arvioida. Esimerkiksi tiukka maahanmuuttopolitiikka lisää ihmisten haavoittuvuutta salakuljetuksen yhteydessä tapahtuvalle ihmiskaupalle. Ihmiskaupan uhreja tulee auttaa siinä jäsenvaltiossa, missä heidät tunnistetaan, riippumatta rikosprosessista.
Ihmiskaupan ehkäisy ja ilmitulo
- Ihmisten haavoittuvuuteen hyväksikäytölle vaikuttavat yhteiskunnan rakenteet, sekä taloudellinen, sosiaalinen ja oikeudellinen asema. Yhteiskunnan tulee tukea kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia, sisältäen esimerkiksi ilman oleskelulupaa olevat henkilöt ja Euroopan liikkuvan väestön, sekä turvata heidän perusoikeutensa.
- Ihmiskauppa seksuaalisen hyväksikäytön muodossa on vakava ihmisoikeusongelma. Sen ennaltaestäminen ja kysynnän vähentäminen on tärkeää. Yhteistä eurooppalaista vastausta tarvitaan laajojen hyväksikäyttöilmiöiden tutkimiseksi, rikosvastuun toteutumiseksi ja uhrien suojelemiseksi. Tämä koskee esimerkiksi nigerialaisten tyttöjen ja naisten laajamittaista ihmiskauppaa Euroopassa.
- Seksuaalisen hyväksikäytön muodossa tapahtuvan ihmiskaupan ehkäisyyn ja rikosten tutkimiseen tulee osoittaa riittävät resurssit.
Rikosvastuun tulee toteutua nykyistä paremmin
- Rikosvastuu ei toteudu riittävästi ihmiskaupparikosten kohdalla. Tarvitaan tutkimusta siitä, minkä vuoksi syytteitä ja tuomioita on vähän suhteessa arvioituun ihmiskaupan uhrien määrään EU:ssa. On myös arvioitava, miten ihmiskauppadirektiivin (2011/36/EU) mukaista ihmiskaupan määritelmää sovelletaan ja missä määrin ihmiskauppa tunnistetaan sen lähirikoksista.
- Ihmiskaupan uhria tulee tukea oikea-aikaisesti ja tehokkaasti ihmiskauppadirektiivin mukaisesti. Uhrien tulee voida luottaa, että viranomaiset suhtautuvat ilmoituksiin hyväksikäytöstä ja ihmiskaupasta asianmukaisesti ja vakavasti.
Ihmiskaupan uhrien suojelu
-Kriittistä analyysiä ja tutkimusta tarvitaan rakenteellisen rasismin ja valkonormatiivisuuden tunnistamiseksi ihmiskaupan vastaisessa työssä. Ottaen huomioon EU:n perusoikeusvirasto FRA:n tutkimuksen Being black in the EU tulokset, on oletettavaa, että myös ihmiskaupan vastaisessa työssä esiintyy rakenteellista rasismia. Se voi vaikuttaa siihen, kenen rikosilmoitus otetaan vakavasti, mitä tapauksia tutkitaan sekä siihen, kuinka ihmiset kohdataan sosiaali- ja terveyspalveluissa.
- Ihmiskaupan vastainen työ tarvitsee intersektionaalista lähestymistapaa, jolloin esimerkiksi sukupuolten, taustan ja vammaisuuden vaikutukset voidaan huomioida nykyistä paremmin. Esimerkiksi Nigeriasta unioniin suuntautuvan tyttöjen ja naisten ihmiskaupan kohdalla tulee huomioida rasismin ja sukupuolen merkitys.
- Lapsinäkökulman tulee olla ihmiskaupan vastaisten toimien keskiössä. Tämä koskee sekä lapsen joutumista ihmiskaupan uhriksi että tilanteita, joissa lapsen huoltaja on joutunut uhriksi. Lapsen perusoikeudet tulee kaikissa oloissa turvata. EU:ssa on myös huolehdittava yksin tulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asianmukaisesta ja lapsilähtöisestä vastaanotosta. Alaikäisten katoamisia vastaanottokeskuksista tulee ehkäistä ja lapsia suojella hyväksikäytöltä.
- Ihmiskaupan kytkökset turvapaikkajärjestelmään tulee tunnistaa. Erittäin moni turvapaikanhakija joutuu turvautumaan salakuljettajien apuun, kun turvallisia, laillisia reittejä saapua EU:n alueelle ei ole. Moni jää velkasuhteeseen salakuljettajiin, ja näissä tilanteissa hakijat ovat erittäin haavoittuvia hyväksikäytölle ja ihmiskaupalle. Ihmiskaupan uhriksi joutuneet turvapaikanhakijat tulee tunnistaa ja heidän päästä matalalla kynnyksellä auttamistoimenpiteiden piiriin. Ihmiskaupan uhrin asema tulee huomioida myös EU:n uutta maahanmuuttopaktia valmisteltaessa.
-Uudelleen uhriksi joutumista ehkäiseviä toimia tarvitaan ja tälle altistavia rakenteita on tunnistettava. Esimerkiksi ihmiskaupan uhrin siirto Dublin-järjestelmän perusteella EU-maasta toiseen voi lisätä uhrin haavoittuvuutta joutua uudelleen hyväksikäytetyksi ja se voi päättää uhrin saaman avun. Vastaanottavan maan viranomaiset eivät välttämättä saa tietoa tarvittavista palveluista eivätkä uhrit ohjaudu palveluihin. Tämä koskee sekä Suomesta että Suomeen palautettavia turvapaikanhakijoita.
- Ihmiskaupan uhreja tulee auttaa ja suojella siinä EU-jäsenmaassa, jossa heidät on tunnistettu. Jäsenvaltioiden tulee ottaa vastuu alueellaan tunnistetuista uhreista sen sijaan, että uhrit palautettaisiin toiseen jäsenvaltioon ilman perusteltua syytä. EU:n maahanmuuttopaktia valmisteltaessa ja Dublin-järjestelmää uudistettaessa tulee lähtökohdaksi ottaa se, että ihmiskaupan uhria ei siirretä jäsenvaltiosta toiseen vastuunmäärittämisasetuksen perusteella, vaikka hän olisi turvapaikanhakija.
- Ihmiskaupan uhrien oleskelulupaa koskevaa direktiiviä (2004/81/EY) tulee arvioida, vastaako se ihmiskaupan uhrien tarpeisiin tehokkaasti ja uudelleen uhriksi joutumista ehkäisevällä tavalla.
13.10.2020
