Hyppää sisältöön

Yhdenvertaisuusvaltuutetulle ennätysmäärä yhteydenottoja vuonna 2020

Yhdenvertaisuusvaltuutetulle tuli vireille yhteensä 1516 yhteydenottoa vuonna 2020, mikä on enemmän kuin aiempina vuosina. Alkuperä ja vammaisuus olivat yleisimmät syrjintäperusteet, joiden perusteella valtuutettuun otettiin yhteyttä.  Kunta on jo usean vuoden ajan ollut toiseksi yleisin vastapuoli valtuutetulle tulleissa syrjintäyhteydenotoissa. Yhdenvertaisuusvaltuutettu toivoo kuntavaalien alla kiinnitettävän huomiota kunnissa tehtävään työhön ja ratkaisuihin, jotka vaikuttavat suoraan ihmisten arjen yhdenvertaisuuteen. 

Viime vuonna yleisin syrjintäperuste yhteydenotoissa oli alkuperä. Alkuperään liittyvät yhteydenotot koskivat esimerkiksi syrjivää kohtelua erilaisissa palveluissa, syrjiviä asiakaspalvelun ohjeita, vartijoiden syrjivää toimintaa, sekä syrjintää asuntomarkkinoilla. Toiseksi yleisin syrjintäperuste oli vammaisuus, johon liittyvät yhteydenotot koskivat muun muassa taksikuljetuksia, avustajan saamista, esteettömyyttä, kohtuullisia mukautuksia ja koulukuljetuspäätöksiä.

Terveydentilaan, kansalaisuuteen ja kieleen liittyvät yhteydenotot kasvoivat vuonna 2020. Yhteydenotot syrjinnästä seksuaalisen suuntautumisen perusteella ovat olleet vuositasolla vähäisiä, mutta myös niiden määrä on kasvanut viime vuosina. Yksityiset palvelut, työelämä sekä koulutus olivat yleisimmät elämänalueet, joihin liittyen yhdenvertaisuusvaltuutettuun otettiin yhteyttä. Syrjintäyhteydenottojen vastapuolista suurimmat olivat yksityisten palvelujen tarjoajat, kunnat ja muut julkisten palvelujen tarjoajat. 

Yhteydenotosta hieman vajaa kymmenes eli noin 9 % on liittynyt tavalla tai toisella koronapandemiaan. Yhteydenottoja tuli läpi vuoden kaikilta elämänalueita. Suurin osa yhteydenotoista koski sosiaali- ja terveyspalveluita sekä koulutusta. Yleisesti ottaen yhteydenotot koskivat pandemiasta johtunutta ihmisten perus- ja ihmisoikeuksien rajoittamista, kuten liikkumisvapauden, yksityis- ja perhe-elämän, oikeuden toimeentuloon ja terveyteen sekä oikeuden koulutukseen, rajoittamista tai käytön estymistä. Lisäksi yhteydenotot ovat liittyneet pandemian torjuntakeinoihin, kuten maskipakkoihin- ja suosituksiin, tilojen sulkemisiin ja käyttörajoituksiin, liikkumis- ja matkustusrajoituksiin, sekä vierailukieltoihin. Valtuutettu sai myös joitain yhteydenottoja liittyen ennakkoluuloihin, joita esimerkiksi vähemmistöihin kuuluvat henkilöt taikka tietyn ikäiset henkilöt ovat joutuneet pandemian vuoksi kokemaan.

Kuntien ratkaisut vaikuttavat arjen yhdenvertaisuuteen 

Yhdenvertaisuusvaltuutettu toivoo kuntavaalien alla kiinnitettävän huomiota kunnissa tehtävään työhön ja ratkaisuihin, jotka vaikuttavat suoraan ihmisten arjen yhdenvertaisuuteen. Kunnat ovat keskeisessä asemassa kuntalaisten yhdenvertaisuuden edistämisessä ja syrjinnän ehkäisemisessä.

Kunta on jo usean vuoden ajan ollut toiseksi yleisin vastapuoli valtuutetulle tulleissa syrjintäyhteydenotoissa. Valtuutetun tilastoista käy ilmi, että kuntiin liittyvissä yhteydenotoissa yleisimmät syrjintäperusteet ovat vammaisuus, alkuperä ja terveydentila. Sosiaali- ja terveyspalvelut sekä koulutus ja opetus olivat kuntiin liittyvien yhteydenottojen keskeisimmät toimialat.  Valtuutetulle tuli yhteydenottoja kuntiin liittyen myös asumisesta ja työelämästä. 

Kuntia koskevissa yhteydenotoissa oli kyse muun muassa lastensuojeluun, kuljetuspalveluiden järjestämiseen ja vammaispalveluiden riittämättömään saantiin liittyvistä tapauksista. Vammaisuuden perusteella valtuutettuun otettiin yhteyttä koulumaailmaa koskien esimerkiksi riittämättömän tuen järjestämiseen sekä kohtuullisten mukautusten epäämiseen liittyvissä tilanteissa. Myös uskonnonopetuksen tai katsomusaineen järjestämiseen sekä koulukuljetuksiin liittyviä yhteydenottoja oli useita. Koronaan liittyvissä yhteydenotoissa kuntia koskien keskeisimmät yhteydenottojen teemat olivat tapaamisrajoitukset, välttämättömän toimeentulon ja huolenpidon järjestäminen sekä koronatestauksen saatavuuden yhdenvertaisuus ja laboratoriopalveluiden esteettömyys.

Viranomaisilla on velvollisuus edistää kaikessa toiminnassaan tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti yhdenvertaisuuden toteutumista. Yhdenvertaisuusvaltuutettu korostaa, että yhdenvertaisuuden toteuttaminen edellyttää hyvää koordinaatiota kunnan sektorirajojen välillä ja kokonaisuuksien yhteensovittamista yhdenvertaisuuden toteuttamiseksi. Valtuutetulle tulleista yhteydenotoista ilmenee, että usein asiakkaan tilanne voi tarvita moniammatillista ja sektorirajoja ylittävää otetta. Palveluja suunniteltaessa ja rakennettaessa viranomaisen on arvioitava, millaisia yhdenvertaisuusvaikutuksia toiminnalla on yhdenvertaisuuden toteutumiselle eri ihmisryhmien kannalta. Tällöin on huomioitava myös, että kehitettävät palvelut ovat esteettömiä ja digitaalisesti saavutettavia. Yhdenvertaisuuden edistäminen kunnassa edellyttää hyvää tietopohjaa kuntalaisten monimuotoisuudesta sekä kansalaisyhteiskunnan kuulemista. 

-Kuntien kohdalla yhdenvertaisuusasioissa usein korostuvat sosiaali- ja terveyspalvelut, mutta yhdenvertaisuus kuitenkin kuuluu kunnissa kaikkien sektoreiden työhön. Se, miten kunnissa suhtaudutaan yhdenvertaisuuskysymyksiin, kuten esteettömyyteen, vaikuttaa suoraan ihmisten arkeen. Kunnan viranomaistoimintaa koskeva yhdenvertaisuussuunnitelma on tärkeä väline varmistaa se, että jokaisen kunnan asukkaan oikeus palveluihin ja osallistumiseen varmistetaan, yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenman toteaa. 

Yhdenvertaisuuslaki velvoittaa kuntia edistämään yhdenvertaisuutta ja ehkäisemään syrjintää kaikessa toiminnassa, sekä laatimaan yhdenvertaisuussuunnitelman niin viranomaisena, työnantajana kuin koulutuksenjärjestäjänäkin. 

10.03.2021