Onko minua syrjitty?
Syrjinnän kohteeksi joutuminen on usein raskas ja tunnepitoinen kokemus. Jos epäilet kokeneesi syrjintää, Suomessa on useita tahoja, joihin voit ottaa yhteyttä, ja jotka voivat auttaa sinua arvioimaan tilannetta. Ihmisen voi olla itse vaikea arvioida, onko tilanteessa ollut kyse lainvastaisesta syrjinnästä. Yhdenvertaisuusvaltuutettu arvioi asiaasi yhdenvertaisuuslain nojalla. Tältä sivulta löydät tietoa myös muista toimijoista, jotka käsittelevät asioita, jotka eivät kuulu yhdenvertaisuusvaltuutetun toimialaan.
Mikäli epäilet kokeneesi syrjintää, voit
- pyrkiä selvittämään asiaa sen tahon kanssa, jonka epäilet syrjineen sinua
- ottaa yhteyttä toimivaltaiseen viranomaiseen, esimerkiksi yhdenvertaisuusvaltuutettuun, aluehallintoviraston työsuojeluviranomaisiin tai muihin tahoihin, jotka tarjoavat apua ja neuvontaa sekä voivat arvioida tilannettasi
- saattaa asiasi yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan käsiteltäväksi
- tehdä rikosilmoituksen poliisille.
Syrjinnän kohteeksi joutuminen
Syrjinnän arviointi alkaa erilaisen kohtelun tunnistamisesta. Erilainen kohtelu on ilmeistä esimerkiksi sellaisessa tilanteessa, jossa maistraatissa ei suostuta vihkimään samaa sukupuolta olevaa pariskuntaa, tai asuntoilmoituksessa tietty ryhmä, esimerkiksi ulkomaalaiset henkilöt, rajataan pois. Keskeistä erilaisen kohtelun tunnistamisessa on kysyä: onko minua kohdeltu eri tavalla kuin muita?
Ihmisten erilainen kohtelu itsessään ei ole kiellettyä. Se on kiellettyä silloin, kun kohtelun syy on jokin henkilöön liittyvä kielletty syrjintäperuste. Yhdenvertaisuuslaissa kielletyt syrjintäperusteet ovat ikä, alkuperä, kansalaisuus, kieli, uskonto, vakaumus, mielipide, poliittinen toiminta, ammattiyhdistystoiminta, perhesuhteet, terveydentila, vammaisuus, seksuaalinen suuntautuminen tai muu henkilöön liittyvän syy.
Lisäksi tapauksesta täytyy ilmetä myös seikkoja, jotka osoittavat erilaisen kohtelun johtuvan nimenomaan kielletystä syrjintäperusteesta. Tällainen seikka voisi olla esimerkiksi asiakaspalvelijan viittaus henkilön alkuperään tai vammaisuuteen erilaisen kohtelun perusteena.
Joskus myös ihmisten samanlainen kohtelu voi olla syrjintää. Esimerkiksi ravintolan kielto käyttää päähineitä koskee sinällään kaikkia, mutta voi kohdistaa vaikutuksensa erityisesti henkilöihin, jotka käyttävät jonkinlaista päähinettä esimerkiksi uskonnollisista syistä.
Kun epäilet tulleesi syrjityksi, mieti seuraavia kysymyksiä:
- Kohdeltiinko minua erilailla kuin toisia?
- Johtuiko erilainen kohtelu kielletystä syrjintäperusteesta eli henkilökohtaisesta ominaisuudestani?
- Miksi epäilet, että sinua kohdeltiin erilailla kuin toisia kielletyn syrjintäperusteen takia?
Epäselvissä tilanteissa älä epäröi ottaa yhteyttä yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistoon. Me autamme sinua arvioimaan, onko asiassa kyse lainvastaisesta syrjinnästä.
Kun otat yhteyttä yhdenvertaisuusvaltuutettuun
Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston asiantuntijat arvioivat kaikki valtuutetulle tulevat syrjintäyhteydenotot. Asiantuntijat arvioivat, onko asiassa kyse mahdollisesti syrjinnästä.
Valtuutetulla on laaja harkintavalta päättää, mihin toimenpiteisiin ryhdytään yksittäisen yhteydenoton perusteella. Yhdenvertaisuusvaltuutetulla on monia keinoja puuttua syrjintään ja edistää yhdenvertaisuutta.
Vaikka henkilö voi perustellusti kokea joutuneensa syrjinnän uhriksi, ei asiassa välttämättä ole kyse yhdenvertaisuuslaissa tarkoitetusta syrjinnästä. Tällaisissa tilanteissa yhdenvertaisuusvaltuutetulla ei ole toimivaltaa arvioida asiaa. Tällöin on tarkoituksenmukaista, että jokin toinen viranomainen arvioi tilannetta.
Mikäli epäilet tulleesi syrjityksi sukupuolen, sukupuoli-identiteetin tai sukupuolen ilmaisun takia, toimivaltainen viranomainen arviomaan asiaa on tasa-arvovaltuutettu. Lisätietoa löydät tasa-arvovaltuutetun verkkosivuilta.
Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimivalta työsyrjinnässä on rinnakkainen työsuojeluviranomaisen kanssa. Mikäli epäilet kokeneesi syrjintää työsuhteessa, työharjoittelussa, muussa vastaavassa toiminnassa työpaikalla tai rekrytoinnissa, voit olla yhdenvertaisuusvaltuutetun lisäksi yhteydessä työsuojeluviranomaisiin. Lisätietoa löydät työsuojelun verkkosivuilta.
Aluehallintovirasto käsittelee muun muassa opetusta ja ja varhaiskasvatusta koskevat kantelut, oikaisuvaatimukset, lausunnot sekä oppilasarvioinnin oikaisupyynnöt. Esimerkiksi oikaisu oppilaaksi ottamista koskevaan päätökseen osoitetaan aluehallintovirastolle. AVI myös ohjaa ja valvoo kunnallisia ja yksityisiä sosiaalihuollon palveluja, sekä julkisia ja yksityisiä terveyspalveluja. Lisätietoa löydät aluehallintoviraston verkkosivuilta.
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta on itsenäinen ja riippumaton oikeusturvaelin, joka tarjoaa oikeussuojaa niille, jotka kokevat tulleensa syrjityksi. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta voi oikeudellisesti sitovalla tavalla todeta, onko asiassa rikottu yhdenvertaisuuslain syrjintäkieltoa. Asian käsittely lautakunnassa on maksutonta. Lisätietoa lautakunnasta löydät lautakunnan verkkosivuilta.
Eduskunnan oikeusasiamies valvoo, että viranomaiset ja muut julkista tehtävää hoitavat noudattavat kaikessa toiminnassaan lakia sekä perus- ja ihmisoikeuksia. Eduskunnan oikeusasiamiehellä on lisäksi erityistehtävä seurata YK:n vammaisyleissopimuksen täytäntöönpanoa. Lisätietoa löydät täältä oikeusasiamiehen verkkosivuilta.
Oikeuskansleri valvoo viranomaisia. Oikeuskanslerille voi kannella, jos katsoo viranomaisen, virkamiehen tai muun julkista tehtävää hoitavan menetelleen virheellisesti tai jättäneen velvollisuutensa täyttämättä. Oikeuskansleri valvoo myös asianajajia. Lisätietoa löydät oikeuskanslerin verkkosivuilta.
Mikäli olet joutunut rikoksen uhriksi, voit tehdä asiasta rikosilmoituksen poliisille. Joissain tapauksissa asiassa voi olla kyse yhdenvertaisuuslaissa kielletyn syrjinnän lisäksi rikoslaissa säädetystä syrjintärikoksesta, jolloin tapauksesta voi tehdä ilmoituksen joko yhdenvertaisuusvaltuutetulle tai poliisille. Poliisi on tarkoituksenmukaisempi taho arvioimaan ristiriitaista näyttöä kuin yhdenvertaisuusvaltuutettu.
Tietyt vihan ilmaisut ja vihapuhe voivat olla paitsi yhdenvertaisuuslaissa kiellettyä häirintää, myös kansanryhmää vastaan kiihottamista. Yhdenvertaisuusvaltuutettu voi auttaa arvioinnissa siitä, tulisiko asiasta tehdä rikosilmoitus poliisille.
Mikäli katsot, että poliisi tai poliisihallinnon muu virkamies on virkatoimessaan menetellyt virheellisesti tai laiminlyönyt virkatehtäviensä suorittamisen, voi asiasta tehdä hallintokantelun. Lisätietoa löydät poliisin verkkosivuilta.
Oikeudellista apua ja neuvontaa voit mahdollisesti saada esimerkiksi oikeusaputoimistosta tai hankkimalla yksityisen asiamiehen. Asianajajaliiton verkkosivuilta löydät suomalaiset asianajajat.
Mikäli olet tyytymätön saamasi hoitoon tai koet tulleesi epäasiallisesti kohdelluksi terveydenhuollossa, voit ottaa yhteyttä potilasasiamieheen. Potilasasiamiehen tehtävä on neuvoa ja antaa tietoa potilaan asemasta ja oikeuksista. Lisätietoa löydät täältä Valviran sivuilta.
Mikäli olet tyytymätön saamaasi kohteluun tai palveluun sosiaalihuollossa, voit ottaa yhteyttä sosiaaliasiamieheen. Lisätietoa löydät Valviran sivuilta.
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) valvoo ARA-vuokra-asuntojen käyttöön, asukasvalintaan ja vuokranmääritykseen liittyviä rajoituksia. Ara:n yhteystiedot löytyvät täältä.
Asuintalon ja taloyhtiön riitoja on mahdollista pyrkiä sovittelemaan. Lisätietoa naapuruussovittelusta löytyy Naapuruussovittelu keskuksen sivuilta.
Vakuutus- ja rahoitusneuvonta (FINE) neuvoo asiakkaita muun muassa vakuutuksiin ja pankkiasioihin liittyvissä ongelmatilanteissa. Lisätietoa löydät FINE:n verkkosivuilta.
Joissain tilanteissa voi olla tarkoituksenmukaista, että henkilö itse pyytää syrjinnästä epäillyltä taholta kirjallista vastausta siitä, miksi tilanteessa on toimittu kyseisellä tavalla. Tämä itsessään voi jo ratkaista tilanteen. Lisäksi mikäli asiasta myöhemmin kannellaan esimerkiksi yhdenvertaisuusvaltuutetulle, nopeuttaa tällainen vastaus asian käsittelyä valtuutetun toimistolla.
