Ihmiskaupan vastainen työ Suomessa

Suomessa ihmiskaupan vastaista työtä tekevät monet eri toimijat ministeriöistä ja muista valtiollisista toimijoista kuntiin, ammattiliittoihin ja järjestöihin. Ihmiskauppa on ilmiönä monitahoinen ja sen vastainen työ vaatii tehokasta yhteistyötä eri tahojen välillä.

Tietoisuuden lisääminen ja ihmiskaupan tunnistaminen tärkeä osa työtä

Ihmiskauppa on vaikea ilmiö tunnistaa. Koulutusta ihmiskaupan tunnistamiseksi ja tietoisuuden lisäämiseksi tarjoavat esimerkiksi Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä, järjestöt ja myös yhdenvertaisuusvaltuutettu. 

Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti HEUNI on tehnyt vuosien varrella paljon tutkimusta Suomessa esiintyvästä ihmiskaupasta. Tietoisuuden lisäämisessä ihmiskaupan todellisuudesta myös tutkiva journalismi on ollut tärkeässä asemassa. 

Ihmiskauppaa voi tulla esiin monilla tavoin. Ruohonjuuritason kohtaavaa asiakastyötä tekevät järjestöt ja seurakunnat, sosiaalityön ammattilaiset ja lastensuojelu ovat tärkeässä asemassa tunnistamassa ihmiskauppaa. Kun ihmiskaupan uhrit tunnistetaan, heitä voidaan auttaa ja tukea tekemään ilmoitus poliisille. Ihmiskaupan uhrilla on oikeus saada apua ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmästä.

Rikos- ja oikeusprosessit

Työsuojeluviranomainen on avainasemassa työperäisen ihmiskaupan ja muun hyväksikäytön tunnistamisessa ja esiin tuomisessa. Työsuojeluviranomainen ilmoittaa poliisille havaitsemastaan ihmiskaupasta, ja poliisi hoitaa varsinaisen rikostutkinnan.

Poliisi tekee sekä ihmiskauppaa paljastavaa työtä, että tutkii sille ilmoitettuja ihmiskaupparikoksia. Myös rajavartiolaitos tutkii ihmiskaupparikoksia. Oikeuteen on päätynyt ihmiskauppatapauksia liittyen esimerkiksi seksuaaliseen hyväksikäyttöön ja työperäisen hyväksikäyttöön. 

Rakenteet ihmiskaupan vastaisen työn tukena

Suomessa ihmiskaupan vastaista työtä, erityisesti lainsäädäntöä ja sen toteutumista, koordinoidaan ministeriötasolla. Valtioneuvoston ihmiskaupan vastaisen toiminnan koordinaattori on sijoitettu oikeusministeriöön. Koordinaattorin keskeinen tehtävä on edistää, että esimerkiksi eri ministeriöissä tehtävät ihmiskaupan vastaiset toimet tukevat toisiaan ja tieto kulkee toimijoiden välillä. Koordinaattori myös valmistelee Suomen ihmiskaupan vastaisen toimintaohjelman.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu toimii kansallisena ihmiskaupparaportoijana. Raportoijan tehtävä on esimerkiksi arvioida ylempänä mainitun ihmiskaupan vastaisen työn tehokkuutta, tavoittaako työ ihmiskaupan uhrit, saavatko he riittävän avun sekä vastaavatko toimet kansallista ja kansainvälistä sääntelyä. Raportoija on selvityksissään nostanut esiin ihmiskaupan vastaisen työn haasteita ja antanut suosituksia toiminnan tehostamiseksi. 

Ihmiskaupan vastainen työ on kehittynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana huomattavasti, mikä on johtanut muun muassa tietoisuuden kasvamiseen, ihmiskaupan tunnistamisen lisääntymiseen sekä rikos- ja oikeusprosessien määrän kasvuun.