Mitä ihmiskauppa on?

Ihmiskauppa on vakava rikos, jossa rikoksentekijä eri keinoin saattaa uhrinsa hyväksikäytön kohteeksi, usein taloudellisen hyödyn saamiseksi. Yleisimmin ihmiskaupassa uhrilta viedään valinnanvapaus ja häntä hyväksikäytetään esimerkiksi seksuaalisesti tai hän joutuu tekemään töitä olosuhteissa, jotka eivät ole lainmukaiset. 

Ihmiskauppa voi olla kansainvälistä, rajat ylittävää rikollisuutta tai tapahtua kokonaan Suomessa. Ihmiskauppaa voi tapahtua myös perheen sisällä tai muissa läheisissä ihmissuhteissa. Hyväksikäyttö on harvoin yksittäinen teko, vaan se on usein ajallisesti pitkä alistamisen ja vallankäytön prosessi. 

Rikoksen tekijä voi käyttää hyväkseen uhrin haavoittuvaista asemaa, kuten köyhyyttä, asunnottomuutta, vakavaa sairautta tai päihteidenkäyttöä. Uhri voi olla riippuvainen tekijästä, tai tekijöistä, esimerkiksi sukulaisuuden, työpaikan tai velkasuhteen vuoksi. Esimerkiksi näitä hyväksikäyttämällä uhri saadaan vähitellen tekijän määräysvallan alle, jonka seurauksena uhrilta viedään hänen valinnanvapautensa ja mahdollisuutensa irtaantua hyväksikäytöstä. Ihmiskaupan uhri voi olla näennäisesti vapaa ja osallistua yhteiskuntaan, mutta olla kuitenkin esimerkiksi seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvän ihmiskaupan tai pakkotyön uhri. 

Hyväksikäyttö ei välttämättä näy päällepäin ja ihmiskauppa onkin yksi piilorikollisuuden muoto. Ihmiskaupan näkymättömyys ja sen monet ilmenemistavat tekevät siitä vaikean tunnistaa. Esimerkiksi lähikaupan siivooja tai ravintolan tarjoilija voi olla todellisuudessa työperäisen ihmiskaupan uhri. Ihmiskaupan näkymättömyys ilmenee esimerkiksi siinä, että ravintolan asiakkaana on lähes mahdotonta tietää, missä tilanteessa häntä palveleva tarjoilija on. 

Suomessa ihmiskauppa on kriminalisoitu rikoslain 25 luvun 3 ja 3a §:ssä. Ihmiskaupan määritelmä perustuu kansainvälisiin sopimuksiin, kuten YK:n Palermon yleissopimuksen lisäpöytäkirjaan. Myös ihmiskaupan uhrien erityinen oikeus saada apua perustuu kansainvälisin sopimuksiin.

Ihmiskaupan ilmenemismuotoja ovat muun muassa:

  • Seksuaalinen hyväksikäyttö
  • Työvoiman hyväksikäyttö
  • Pakkoavioliitto
  • Lapsikauppa tai adoptioon pakottaminen
  • Kerjäämiseen tai rikollisuuteen pakottaminen
  • Ihmiselimillä ja -kudoksilla käytävä kauppa

Tarkempaa tietoa ihmiskaupasta löytyy Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän sivustolta www.ihmiskauppa.fi