Onko minua syrjitty?

Syrjinnän kohteeksi joutuminen on usein raskas ja tunnepitoinen kokemus. Jos epäilet kokeneesi syrjintää, Suomessa on useita tahoja, joihin voit ottaa yhteyttä, ja jotka voivat auttaa sinua arvioimaan tilannetta. Ihmisen voi olla itse vaikea arvioida, onko tilanteessa ollut kyse lainvastaisesta syrjinnästä. Yhdenvertaisuusvaltuutettu arvioi asiaasi yhdenvertaisuuslain nojalla. Tältä sivulta löydät tietoa myös muista toimijoista, jotka käsittelevät asioita, jotka eivät kuulu yhdenvertaisuusvaltuutetun toimialaan.

Mikäli epäilet kokeneesi syrjintää, voit 

  • pyrkiä selvittämään asiaa sen tahon kanssa, jonka epäilet syrjineen sinua
  • ottaa yhteyttä toimivaltaiseen viranomaiseen, esimerkiksi yhdenvertaisuusvaltuutettuun, aluehallintoviraston työsuojeluviranomaisiin tai muihin tahoihin, jotka tarjoavat apua ja neuvontaa sekä voivat arvioida tilannettasi
  • saattaa asiasi yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan käsiteltäväksi
  • tehdä rikosilmoituksen poliisille.

Syrjinnän kohteeksi joutuminen

Syrjinnän arviointi alkaa erilaisen kohtelun tunnistamisesta. Erilainen kohtelu on ilmeistä esimerkiksi sellaisessa tilanteessa, jossa maistraatissa ei suostuta vihkimään samaa sukupuolta olevaa pariskuntaa, tai asuntoilmoituksessa tietty ryhmä, esimerkiksi ulkomaalaiset henkilöt, rajataan pois. Keskeistä erilaisen kohtelun tunnistamisessa on kysyä: onko minua kohdeltu eri tavalla kuin muita? 

Ihmisten erilainen kohtelu itsessään ei ole kiellettyä. Se on kiellettyä silloin, kun kohtelun syy on jokin henkilöön liittyvä kielletty syrjintäperuste. Yhdenvertaisuuslaissa kielletyt syrjintäperusteet ovat ikä, alkuperä, kansalaisuus, kieli, uskonto, vakaumus, mielipide, poliittinen toiminta, ammattiyhdistystoiminta, perhesuhteet, terveydentila, vammaisuus, seksuaalinen suuntautuminen tai muu henkilöön liittyvän syy. 

Lisäksi tapauksesta täytyy ilmetä myös seikkoja, jotka osoittavat erilaisen kohtelun johtuvan nimenomaan kielletystä syrjintäperusteesta. Tällainen seikka voisi olla esimerkiksi asiakaspalvelijan viittaus henkilön alkuperään tai vammaisuuteen erilaisen kohtelun perusteena. 

Joskus myös ihmisten samanlainen kohtelu voi olla syrjintää. Esimerkiksi ravintolan kielto käyttää päähineitä koskee sinällään kaikkia, mutta voi kohdistaa vaikutuksensa erityisesti henkilöihin, jotka käyttävät jonkinlaista päähinettä esimerkiksi uskonnollisista syistä. 

Kun epäilet tulleesi syrjityksi, mieti seuraavia kysymyksiä:

  • Kohdeltiinko minua erilailla kuin toisia?
  • Johtuiko erilainen kohtelu kielletystä syrjintäperusteesta eli henkilökohtaisesta ominaisuudestani?
  • Miksi epäilet, että sinua kohdeltiin erilailla kuin toisia kielletyn syrjintäperusteen takia?

Epäselvissä tilanteissa älä epäröi ottaa yhteyttä yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistoon. Me autamme sinua arvioimaan, onko asiassa kyse lainvastaisesta syrjinnästä.

Kun otat yhteyttä yhdenvertaisuusvaltuutettuun

Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston asiantuntijat arvioivat kaikki valtuutetulle tulevat syrjintäyhteydenotot. Asiantuntijat arvioivat, onko asiassa kyse mahdollisesti syrjinnästä. 

Valtuutetulla on laaja harkintavalta päättää, mihin toimenpiteisiin ryhdytään yksittäisen yhteydenoton perusteella. Yhdenvertaisuusvaltuutetulla on monia keinoja puuttua syrjintään ja edistää yhdenvertaisuutta.  

Vaikka henkilö voi perustellusti kokea joutuneensa syrjinnän uhriksi, ei asiassa välttämättä ole kyse yhdenvertaisuuslaissa tarkoitetusta syrjinnästä. Tällaisissa tilanteissa yhdenvertaisuusvaltuutetulla ei ole toimivaltaa arvioida asiaa. Tällöin on tarkoituksenmukaista, että jokin toinen viranomainen arvioi tilannetta. Yhdenvertaisuusvaltuutetulla ei myöskään ole toimivaltaa arvioida työelämän yksittäisiä syrjintätapauksia.

Muut toimijat