Ihmiskauppa seksuaalisen hyväksikäytön ja väkivallan muotona
Ihmiskauppa seksuaalisen hyväksikäytön ja väkivallan muotona on tänään, kansainvälisenä YK:n naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisena päivänä ajankohtainen aihe. Vuoden 2014 raportissaan eduskunnalle (s. 101-102) kansallinen ihmiskaupparaportoija avasi sekusaalisen hyväksikäytön dynamiikkaa ihmiskaupassa:
"Jotta voi ymmärtää ihmiskauppaa, on tärkeää ymmärtää seksuaalisen hyväksikäytön dynamiikkaa. Kun tarkastellaan Suomessa tunnistettuja seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyviä ihmiskauppatapauksia, silmiinpistävä ja kaikille tapauksille yhteinen piirre on se, että uhrit näyttävät olevan tekijöiden määräysvallan alla siitä huolimatta, että he elävät näennäisesti normaalin näköistä elämää. He kulkevat muiden ihmisten joukossa, käyttävät julkista liikennettä, asuvat telkeämättöminä, usein omissa kodeissaan - uhreilla ei kuitenkaan ole tosiasiallista mahdollisuutta irtautua toiminnasta tai suojautua hyväksikäytöltä ja pyytää apua tilanteeseensa. Tätä tosiasiallista määräysvallatta oloa on ulkopuolisten usein vaikea havaita tai ymmärtää, vaikka hyväksikäytön dynamiikka on hyvin samankaltainen kuin esimerkiksi lähisuhdeväkivallassa tai seksuaalisessa hyväksikäytössä/väkivallassa ylipäätään.
Hyväksikäytön mahdollistavat seikat eivät yleensä ole ulkopuolisen objektiivisesti havaittavissa. Seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvä ihmiskauppa on prosessinomaista itsemääräämisoikeuden ja ruumiillisen koskemattomuuden riistämistä ja alistamista, jossa uhri antaa periksi vähä kerrallaan. Uhrin on usein itsensäkin vaikea paikantaa sitä, missä vaiheessa hän ei enää suostunut toimintaan vapaaehtoisesti ja missä vaiheessa hän vain alistui tekijän tahtoon. Alistamisen dynamiikkaan kuuluu, että uhrille ei tule edes mieleen ajatella, että hän olisi sellaisessa asemassa, että hän voisi neuvotella tekijän kanssa tilanteestaan. Uhri ei miellä itsellään olevan mahdollisuuksia suojautua hyväksikäytöltä tai irtautua tekijän hyväksikäytöstä.
Hyväksikäyttötilanteessa uhrin ja tekijän välille kehittyy valtahierarkia, jossa kaikki valta, myös uhria koskeviin asioihin, on tekijällä. Tämän mahdollistaa moni tekijä. Oikeudenkäynneissä hyväksikäytön dynamiikasta todistaneet psykiatrian ja traumatisoitumisen asiantuntijat ovat kuvanneet uhrin alisteisen aseman syntyvän muun muassa tekijöiden uhreihin kohdistamasta manipulaatiosta. Manipuloija korostaa omaa asemaansa suhteessa uhriin, saattaa aluksi mielistellä ja vedota uhriin tavalla, joka ei ole normaalia. Vähitellen manipulaatio alkaa sisältää mollaamista, painostusta, uhkailuja ja usein myös väkivaltaa. Tekijä pystyy usein manipuloimaan uhrin niin, että uhri kokee olevansa itse syyllinen hyväksikäyttöön. Uhri uskoo, että hän on itse aiheuttanut teot, oman hyväksikäyttönsä. Syyllisyyskokemus ruokkii uhrissa häpeän tunnetta. Tämä häpeä ja syyllisyys lopulta vaientavat uhrin. Tämän vuoksi uhri on usein hiljaa, eikä puhu teoista kenellekään, ei välttämättä edes psykiatrisessa sairaalahoidossa. 102 103
Selvitäkseen hyväksikäytön aiheuttamasta kestämättömästä tunnetilasta uhrin mieli kehittää erilaisia selviytymisen keinoja. Uhrin mieleen kehittyy toisenlainen olemisen tapa, jolla hän yrittää selviytyä niistä kokemuksista, jotka ovat rikkoneet hänen mielensä. Uhri pyrkii esimerkiksi unohtamaan asiat, turruttamaan mielensä tai siirtämään itsensä kestämättömistä tunnetiloista.
Hyväksikäytön dynamiikkaan kuuluu myös se, että uhri saattaa altistaa itsensä uusille hyväksikäyttötilanteille. Tämä ilmiö on kliinisesti todennettu erilaisissa kaltoin kohtelu- ja hyväksikäyttötilanteissa, esimerkiksi perheväkivallassa ja lasten seksuaalisessa hyväksikäytössä. Toimimalla näin uhri yrittää selvitä traumatisoivista muistoista ja pahoista kokemuksista siten, että toivoo uuden tilanteen päättyvän toisin. Hän hakee korjaavaa kokemusta, ja hänelle saattaa syntyä trauman toistamispakko. Menettelytapa on osa uhrin selviytymisajattelua ja uhrin mielen pyrkimys hallita traumaattista kokemusta. Uhrille kehittyy kuitenkin vähitellen vakavia psyykkisen trauman oireita, jotka pahenevat hyväksikäytön jatkuessa. Tästä huolimatta hyväksikäyttö voi kestää hyvinkin pitkään.
Seksuaalisen hyväksikäytön ja väkivallan dynamiikkaa on hyvä ymmärtää monesta syystä. Ensinnäkin dynamiikan ymmärtäminen auttaa mieltämään, että seksuaaliseen hyväksikäyttöön ja väkivaltaan liittyvä ihmiskauppa on hyväksikäyttörikos. Ihmiskaupan tunnusmerkistössä on tekijöitä, jotka ilmentävät uhrin hyväksikäyttöä sekä sitä, että uhri on tekijän määräysvallan alla. Määräysvalta voi ja usein nimenomaan syntyy psyykkisten keinojen käytöstä. Jos hyväksikäytön ja väkivallan dynamiikkaa ei tunne, myös ihmiskauppaa koskevia rangaistussäännöksiä on vaikea soveltaa ja tulkita kansainvälisten sopimusvelvoitteiden ja lainsäätäjän tarkoituksen mukaisesti.
Toiseksi hyväksikäytön dynamiikkaa on tärkeä ymmärtää, koska hyväksikäytön uhrissa aiheuttamat (psyykkiset) seuraukset vaikuttavat merkittävällä tavalla siihen, miten uhri kykenee puhumaan tapahtumista. Tämä seikka tulisi kyetä ottamaan huomioon esitutkinnassa ja oikeudenkäynnissä luomalla olosuhteet sellaisiksi, että se auttaisi uhria kertomaan tapahtumista aiheuttamatta uhrille lisää tuskaa. Kolmanneksi hyväksikäytön dynamiikkaa on tärkeä ymmärtää myös siksi, että uhri voidaan ohjata sellaisen avun ja hoidon piiriin, jota hän tilanteessaan tarvitsee."
