Syrjinnän uhrien pääsyä oikeuksiinsa täytyy vahvistaa yhdenvertaisuuslain osittaisuudistuksessa
Eilen 25.11. julkaistiin tutkimus yhdenvertaisuuslain toimivuudesta ja kehitystarpeista. Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenman piti kommenttipuheenvuoron tutkimushankkeen loppuseminaarissa. Valtuutettu kiinnitti puheessaan huomiota siihen, miten syrjinnän uhri pääsee paremmin oikeuksiinsa.
Nykyinen yhdenvertaisuuslaki tuli voimaan vuonna 2015, jolloin tavoitteena oli laajentaa suojaa syrjintää vastaan. Tänään julkaistun tutkimuksen mukaan yhdenvertaisuuslain uudistuksessa on edetty oikeaan suuntaan, mutta lakia ei vielä hyödynnetä tarpeeksi. Tutkimuksen mukaan on myös ilmeistä, että osa syrjinnästä jää piiloon. Yhdenvertaisuuslain osittaisuudistus käynnistyy lähitulevaisuudessa.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenman kiinnitti puheenvuorossaan huomiota keskeiseen kysymykseen: miten syrjinnän uhri pääsee oikeuksiinsa? Esimerkiksi afrikkalaistaustaisten henkilöiden syrjintä Suomessa on EU:n perusoikeusviraston tutkimuksen mukaan valitettavasti Euroopassa kärkisijoilla. Myös muun muassa vammaiset henkilöt, sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat henkilöt kokevat paljon syrjintää.
”Oikeussuojaa lisääviä toimia on syytä tehdä yhdenvertaisuuslain osittaisuudistuksen yhteydessä”, yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenman korosti puheenvuorossaan.
Valtuutettu kiinnitti huomiota siihen, että perustuslakivaliokunta nosti esille nykyistä lakia säädettäessä, että työelämän syrjintään pitäisi voida puuttua myös tuomalla asian selvitettäväksi yhdenvertaisuusvaltuutetulle, ja mahdollisesti käsiteltäväksi yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakuntaan. Myös Euroopan neuvoston rasismin vastainen komitea on esittänyt tätä. Suomi ja Portugali ovatkin ainoat EU-maat, joissa itsenäisellä syrjintävaltuutetulla ei ole työelämämandaattia. Valtuutettu huomautti myös, että tarkoituksena ei ole vähentää sitä tärkeää työtä mitä työsuojeluviranomaiset tekevät työsyrjintään puuttumisessa. Päinvastoin, myös tätä työtä pitää tehostaa ja tukea.
”Nyt on aika ottaa askel eteenpäin työelämän syrjintään puuttumisen tehostamiseksi”, Stenman jatkoi.
Valtuutettu esittikin puheenvuorossaan, että yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnalle tulisi antaa mahdollisuus arvioida myös työelämässä tapahtuvaa syrjintää. Valtuutettu esitti myös, että yhdenvertaisuusvaltuutetulle tulisi antaa mahdollisuus arvioida erityisesti rekrytointitilanteessa tapahtuvaa syrjintää. Kolmantena tärkeänä keinona lisätä syrjinnän uhrien oikeussuojaa valtuutettu esitti, että yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnalle tulisi antaa mahdollisuus määrätä syrjinnän uhrille hyvitystä.
Valtuutettu huomautti, että tänään julkaistu tutkimus kertoo, että työelämän syrjintäsuoja tällä hetkellä painottuu terveydentilan perusteella tapahtuneen syrjinnän arviointiin, sekä työsuhteen päättymiseen. Etnisten vähemmistöjen, vammaisten henkilöiden tai esimerkiksi seksuaalivähemmistöjen työelämän syrjintä ei juuri näy työsuojeluviranomaisten tilastoissa. Myös hyvityksen saaminen syrjinnästä on harvinaista.
”Tämä käsiteltävä oleva selvitys osoittaa, että Suomessa vain harvoin syrjintä johtaa seuraamuksiin. Nykyinen hallitus korostaa voimakkaasti, miten tärkeää yhdenvertaisuuden edistäminen heille on. Siksi toivon niin keskeisessä asiassa kuin oikeussuojan vahvistamisessa syrjinnän uhreille, että tämä näyttäytyisi myös käytännössä. Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimivallan laajentaminen työelämäsyrjintään olisi tärkeä”, Stenman totesi puheenvuoronsa lopuksi.
26.11.2020
