Skip to Content

Vierasblogi: Yhdenvertainen työelämä vaatii määrätietoista yhteistyötä

Tässä linkki alla olevaan blogiin viittomakielellä.  

Vuosi sitten joulukuussa työ- ja elinkeinoministeriö aloitti yhdenvertaisuusvaltuutetun aloitteesta selvitystyön, jonka tarkoituksena oli kartoittaa poikkihallinnollisesti vammaisten henkilöiden työllistymisen esteitä Suomessa sekä tarjota toimenpide-ehdotuksia näiden esteiden purkamiseksi. Sain kunnian olla tämän selvityksen tekijä. Selvityksen aineistona käytiin läpi olemassa olevaa lainsäädäntöä sekä tutkimuskirjallisuutta. Lisäksi hyödynsin arvokasta sidosryhmiltä kerättyä ja nykyisistä palveluista saatavaa tietoa. Tehtävänanto oli siinäkin mielessä ainutlaatuinen, että vastaavaa työllisyysnäkökulmaa ei tietääkseni Suomessa tai liioin muuallakaan maailmassa ole vammaispolitiikkaan tällä tavalla hallinnossa juuri otettu. Nyt on pidettävä huolta siitä, että vasta lähtölaukauksena toiminut selvitys käynnistää määrätietoisen yhteistyön, jonka kirkkaana päämääränä on vammaisten henkilöiden työllisyyden parantuminen.
 
Nyt on vammaispolitiikan aika levitä omasta siilostaan osaksi kaikkea politiikkaa. Eri hallinnonalojen on työskenneltävä yhteisessä rintamassa, jotta työ yhdenvertaisten työmarkkinoiden luomiseksi saa aikaan haluttuja vaikutuksia. Jo YK:n vammaisyleissopimus velvoittaa turvaamaan vammaisten henkilöiden oikeuksia kaikilla hallinnonaloilla. Sopimuksen artikla 27 säätää vammaisten henkilöiden oikeudesta tehdä työtä yhdenvertaisesti muiden kanssa. 

Selvityksessä vammaisten henkilöiden työllistymistä tarkastellaan arvioimalla yksilön ja yhteiskunnan muodostamaa kokonaisuutta. Selvityksessä käydään läpi työelämää eri osa-alueittain vammaisten henkilöiden näkökulmasta. Selvityksessä pureuduin muun muassa vammais- ja työvoimapalveluihin sekä esteettömyyslainsäädännön kehittämiseen. Esimerkiksi vammaispalveluilla, kuten henkilökohtaisella avulla ja kuljetuspalveluilla, on suuri merkitys henkilön toimintakyvylle ja osallisuudelle. Myös vammaispalveluiden onkin aika ottaa työllistymistä tukeva näkökulma. 

Myös TE-palveluilla on tärkeä asema vammaisen henkilön työllistymisessä. Palveluita tulee kehittää yhteistyössä järjestöjen ja asiantuntijoiden kanssa. Työvoimapalveluissa työskentelevät tarvitsevat lisää tietoa vammaisten henkilöiden oikeuksista ja palveluista. Työllisyyspalveluiden piiriin haluavat vammaiset henkilöt, jotka saavat työkyvyttömyyseläkettä, tulisi huomioida.
Yksi este työllistymiselle voivat olla työnantajan asenne tai kynnys rekrytoida vammainen henkilö. Selvitys kehottaa jakamaan tietoa esimerkiksi koulutuksilla.  Vammaiset henkilöt kokevat, että työhakemuksessa vammaisuutta ei kannata mainita, mikäli mielii työhaastatteluun. Jos esimerkiksi työpaikkailmoituksista uupuvat esteettömyystiedot, on yhteyttä ennakkoon kuitenkin usein pakko ottaa. Esteettömyyden huomioiminen jo rekrytointivaiheessa myös työnantajien puolelta auttaa myös valtavirtaistamaan esteettömyysajattelua ja antaa voimakkaan yhdenvertaisuussignaalin.

Toisaalta haaste työllistymiselle voi olla myös vammaisen henkilön puute työkokemuksesta. Jo kesätyö- tai harjoitteluvaiheessa vammainen lapsi tai nuori voi jäädä ikätovereistaan jälkeen. Pahimmassa tapauksessa vammainen nuori ohjataan suoraan työkyvyttömyyseläkkeelle. Erityisesti opinto-ohjauksen kehittäminen nousee keskiöön näiden ongelmien ratkaisussa. Myös oppilaitosten tietoa vammaispalveluista sekä vammaispalveluiden joustavuutta opintoasioissa tulee kehittää.

Selvitys tunnistaa, että vammaiset henkilöt muodostavat moninaisen joukon, jossa myös mahdollisuudet työllistymiseen ovat erilaisia. Työllisyyden näkökulmasta meillä kaikilla on varmasti monia samoja tarpeita ja haaveita: löytää oma koulutus- ja urapolku ja tehdä mielekästä työtä. Palveluiden ja tukitoimien avulla varmistamme sen, että kaikilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet tavoitella näitä asioita. Vammaiset henkilöt eivät ole vain palveluiden kohteita, vaan työntekijöitä, opiskelijoita ja kansalaisia siinä missä muutkin. 

Linkki selvitykseen Vammaisten henkilöiden työllistymisen rakenteelliset esteet