Yhdenvertaisuusvaltuutetun mandaatti maastapoistamisen täytäntöönpanon valvojana
Yhdenvertaisuusvaltuutettu on huolissaan siitä, että turvapaikanhakijoiden oikeussuoja on heikentynyt. Valtuutettu edistää mandaattinsa puitteissa turvapaikanhakijoiden aseman ja oikeuksien toteutumista ja korostaa perus- ja ihmisoikeusmyönteistä lainsoveltamista viranomaistoiminnassa. Viimeisimmässä kertomuksessaan eduskunnalle valtuutettu on tehnyt monia ehdotuksia, joilla turvapaikkapolitiikkaa ja ulkomaalaislain soveltamista voitaisiin muuttaa inhimillisemmäksi.
Yhdenvertaisuusvaltuutetun maastapoistamista koskeva valvontamandaatti on määritelty säädöstasolla selväsanaisesti. Toimivalta rakentuu sekä eurooppalaiselle että kotimaiselle sääntelylle. Paluudirektiivin (2008/115/EY) 8 artiklan 6 kohdassa lausutaan, että jäsenvaltioiden tulee säätää tehokkaasta järjestelmästä palautusten valvomiseksi. Vapaaehtoinen paluu asetetaan ensisijaiseksi paluun muodoksi. Direktiivin mukaan pakkokeinojen ja voiman käyttö on oltava oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden ja palautettavan perusoikeuksia, ihmisarvoa ja fyysistä koskemattomuutta on kunnioitettava.
Ulkomaalaislain (301/2004) 152 b §:n mukaan yhdenvertaisuusvaltuutetun tehtävänä on valvoa maasta poistamisen täytäntöönpanoa sen kaikissa vaiheissa. Valvojalla ei ole kuitenkaan resursseja valvoa kaikkia maastapoistamisia. Valvonnan kohteita valitessa huomioidaan esimerkiksi haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden tarpeet, lääketieteelliset näkökohdat, perhetilanteet, voimankäytön todennäköisyys ja tiedot kohdevaltioista. Valvonnan tarvetta arvioidaan mm. kansalaisjärjestöiltä, säilöönottoyksiköiltä ja vastaanottokeskuksilta sekä poliisilta tai rajatarkastusviranomaiselta ja palautettavien avustajilta saatujen tietojen sekä asiakasta koskevien asiakirjojen perusteella. Valvonnan ydin on maastapoistamisen täytäntöönpanon menettelyissä. Valvonnan tavoite on osaltaan varmistaa, että palautus pannaan täytäntöön voimassa olevaa lainsäädäntöä sekä perus – ja ihmisoikeuksia kunnioittaen ja muutenkin inhimillisellä tavalla. Valvonnan merkitys on vaikuttaa ensisijaisesti tuleviin palautustilanteisiin sekä niihin rakenteisiin ja toimintatapoihin, joilla maastapoistamisia täytäntöönpannaan. Valvonta tuo myös läpinäkyvyyttä viranomaistoimintaan, joka ei ole julkista ja jossa on merkittävä haavoittuvaisessa asemassa oleviin henkilöihin kohdistuva voimankäytön riski.
Valtuutetulla ei ole toimivaltaa puuttua maastapoistamisen täytäntöönpanoon, toisin kuin esimerkiksi Belgiassa, jossa valvojalla on toimivalta tietyissä tilanteissa keskeyttää täytäntöönpano. Eurooppalaisissa säädöksissä valvojille ei ole luoto toimivaltaa puuttua palautusten täytäntöönpanoon. Se edellyttäisi kansallista lainsäädäntöä. Suomessa lainsäädäntö ei anna yhdenvertaisuusvaltuutetulle oikeutta esimerkiksi keskeyttää täytäntöönpanoa, vaikka epäilisimme jossain tilanteessa palautuskiellon loukkausta. Yhteistyössä viranomaisten kanssa valvoja pyrkii edistämään perus- ja ihmisoikeusmyönteistä lähestymistapaa. Aika ajoin näissä keskusteluissa nousee esiin myös palautuskielto. Eurooppalaisella tasolla on kehitetty ajatusta nk. post return monitoring –järjestelmän luomisesta. Se kasvattaisi mahdollisuutta lisätä ymmärrystä siitä, mitä palautetuille tapahtuu palautuksen jälkeen, arvioida paremmin hallitusten vastuita turvapaikkalinjauksistaan ja mahdollisista non refoulment –rikkomuksista. Yhdenvertaisuusvaltuutettu pitää tärkeänä vaihtoehtojen selvittämistä palautuksen jälkeisen seurannan mahdollistamiseksi.
Yhdenvertaisuusvaltuutetun, Turun yliopiston ja Åbo Akademin maaliskuussa 2018 julkaistussa selvityksestä ilmeni, että turvapaikanhakijoiden oikeusasema on heikentynyt. Lainsäädäntöä ja käytänteitä on kiristetty hallituksen turvapaikkapoliittisen ohjelman mukaisesti. Kertomuksessaan eduskunnalle yhdenvertaisuusvaltuutettu on katsonut, että turvapaikanhakijoiden oikeusasemaan tehdyt lainsäädäntömuutokset ja tiukentunut ulkomaalaislain soveltamiskäytäntö voivat kokonaisuudessaan johtaa suhteettomiin seurauksiin yksilöiden kannalta. Kertomuksessaan eduskunnalle valtuutettu on esittänyt kantanaan, että Afganistanin turvallisuustilanne on tällä hetkellä epävakaa, ja olosuhteet siellä vaarantavat palautettavien henkilöiden turvallisuuden. Tästä syystä palautuksista olisi perusteltua pidättäytyä, ja Maahanmuuttoviraston tulisi myöntää turvapaikanhakijoille määräaikaiset oleskeluluvat.
02.07.2018
