Skip to Content

Yhdenvertaisuusvaltuutetun selvitys: Lapsen oikeudet eivät toteudu perheenyhdistämispäätöksissä

Yhdenvertaisuusvaltuutettu on käynyt läpi Maahanmuuttoviraston perheenyhdistämispäätöksiä. Selvityksen tulosten pohjalta on noussut huoli lasten oikeuksien toteutumisesta. Vain puolet suojelua saaneista lapsista saa perheensä Suomeen. Selvityksen havaintojen pohjalta vaikuttaa myös siltä, että perheenyhdistämistä evätään perusteluin, joista ei ole tarkasti säädetty laissa.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu on selvittänyt miten turvapaikan tai toissijaista suojelua saaneen yksin Suomeen tulleen lapsen oikeus perheeseensä toteutuu perheenyhdistämisprosessissa, ja miten ulkomaalaislakia sovelletaan perheenyhdistämispäätöksissä. 

Selvityksen ”Lapset ilman perhettä – Kansainvälistä suojelua saaneiden alaikäisten perheenyhdistäminen” aineistona on 66 Maahanmuuttoviraston tekemää perheenyhdistämispäätöstä ajalla 1.1.2018–18.9.2019. Päätöksistä 31 on kielteisiä ja 35 myönteisiä eli noin puolet lapsista, jotka ovat tulleet yksin Suomeen ja saaneet turvapaikan tai toissijaista suojelua, eivät saa perheitään Suomeen.  

Maahanmuuttovirasto on perustellut kielteisiä päätöksiä sillä, että ”yksilöllinen pakottava syy” maasta lähtöön on puuttunut, vaikka lapsi on saanut kansainvälistä suojelua. Yksilöllisen pakottavan syyn käsitettä ei kuitenkaan mainita laissa perheenyhdistämisen edellytyksenä tai maahantulosäännösten kiertämistä koskevissa hallituksen esityksissä. 

Selvityksestä käy ilmi tulkintakäytäntö, jossa lapsen oikeuksien toteutuminen on riippuvainen Maahanmuuttoviraston arviosta vanhempien aiemman, yleensä vuosien takaisen ja Suomen oikeuspiirin ulkopuolella tapahtuneen toiminnan motiivien moitittavuudesta.

- Perheenyhdistäminen on evätty perustein, joista ei ole säädetty selvästi lailla. Vaikka lapset ovat suojelun tarpeessa heitä rangaistaan siitä, mitä heidän vanhempansa ovat tehneet, esimerkiksi eivät ole matkustaneet heidän kanssaan, vt. yhdenvertaisuusvaltuutettu Rainer Hiltunen toteaa. 

Suomi on ratifioinut eli saattanut lakitasoisena voimaan YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen. Sen mukaan lapsen edun tulee olla hallintoprosessissa ensisijainen, mikä tarkoittaa sitä, että päätöksen tulee toteuttaa lapsen etua parhaalla mahdollisella tavalla. Lapsen edun ensisijaisuus ei riittävästi näy Maahanmuuttoviraston päätöksissä. 

Yhdenvertaisuusvaltuutettu antaa selvityksen pohjalta kahdeksan suositusta. Yksi niistä on maahantulosäännösten kiertämistä koskevan säädöksen muuttaminen. 

- Maahantulosäännösten kiertämistä koskeva säännös on tällä hetkellä säännelty siten, että sitä soveltamalla voidaan merkittävästi rajoittaa jopa kansainvälistä suojelua saaneiden lasten perustavaa laatua olevaa perus- ja ihmisoikeutta – oikeutta elää yhdessä perheensä kanssa. 

- Lainsäädäntö jättää lainsoveltajalle nykyisellään perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen kannalta liian laajan harkintavallan. Sisäministeriön tulee toteuttaa lainsäädäntömuutokset sen varmistamiseksi, että ulkomaalaislain säädökset täyttävät selkeämmin perustuslain asettamat vaatimukset lain täsmällisyydestä ja tarkkarajaisuudesta sekä perhe-elämän suojasta, vt.  yhdenvertaisuusvaltuutettu Rainer Hiltunen täsmentää. 

Selvityksessä käy myös ilmi, että paljon yhteiskunnallisessa keskustelussa esillä ollut perheenyhdistämiseen liittyvä toimentuloedellytys ei ole vaikuttanut perhesidepäätöksiin, sillä perhesidehakemus on evätty muilla perusteilla. 

Yhdenvertaisuusvaltuutetun yhtenä tehtävänä on ulkomaalaisten aseman ja oikeuksien edistäminen. Valtuutetun tavoitteena on edistää haavoittuvimmassa asemassa olevien ulkomaalaisten oikeuksien toteutumista. Valtuutetun erityinen tehtävä on tunnistaa lainsäädännössä ja sen soveltamisessa ilmeneviä epäkohtia. Yhdenvertaisuusvaltuutetusta annetun lain (1326/2014) mukaan valtuutetun tehtäviin kuuluu selvitysten laatiminen ja teettäminen. Tehtäviensä hoitamiseksi valtuutetulla on laaja tiedonsaantioikeus. Valtuutetun lakiin perustuva oikeus salassa pidettävään tietoon mahdollistaa tietopohjaisten arviointien ja analyysien tekemisen yhteiskunnallisen keskustelun tueksi. 

02.03.2020