Vaššiságat

Mii vaššisáhka lea?

Vaššiságat leat buot cealkimat, mat lebbejit, fáddejit, ovddidit dahje vuoigadahttet etnalaš vaši, vierroolmmošvaši, antisemitismma dahje eará vaši, mii vuođđuduvvá utnohisvuhtii. Vaššisáhka sáhttá laktásit ovdamearkka dihte liikeivdnái, našuvnnalaš dahje etnalaš riegádanduogážii, oskui dahje nana jáhkkui, seksuála orientašuvdnii dahje lámisvuhtii. Vaššiságaid ulbmil lea dávjjimusat duddjot eahpidahtti, eahpeluohtehahtti dahje vuolit árvosaš gova dihto unnitlogujovkui gullevaš olbmuin. Vaššiságat loavkidit dávjá čiekŋalit nuppi olbmo olmmošárvvu.

Vaššisáhka lea nappo kommunikašuvdna, mii fádde vaši ovtta olbmo dahje olmmošjoavkku vuostá. Kommunikašuvdna sáhttá leat hupman, muhto dat sáhttá leat maiddái ovdamearkka dihte čállosat, govat, symbolat, musihkka, sárgosat ja ealligovat.

Vaššiságat sáhttet leat ovttaveardásašvuođalága vuostásaš vealaheapmi

Ovttaveardásašvuođaáittardeaddji bargu lea árvvoštallat vaššiságaid ovttaveardásašvuođalága heađušteami gildosa geahččanguovllus. Vaššisáhka sáhttá leat lágavuostásaš vealaheapmi ovttaveardásašvuođalága vuođul, vaikko dat ii vealttakeahttá álot deavdde mange rihkkosa dovdomearkkaid.

Ovttaveardásašvuođalága vuođul gildojuvvon heađušteapmi lea dakkár hupman dahje cealkin, mainna dávjjimusat man nu vehádatjovkui gullevaš olbmo olmmošárvu loavkiduvvo duddjomiin su guovdu fuonuheaddji, vaššás dahje vuovnnalaš atmosfeara. Olmmošárvvu loavkideaddji láhtten ii goittotge dárbbaš čuohcit njuolga dihto olbmui vai dat livččii sutnje čuohcci heađušteapmi, muhto baicca dat sáhttá čuohcit maiddái olmmošjovkui.

Ovttaveardásašvuođalága vuostásaš heađušteapmi sáhttá leat čállojuvvon ja hubmojuvvon cealkimiid lassin ovdamearkka dihte olmmošárvvu loavkideaddji materiála oidnosii bidjan ja eará kommunikašuvdna. Heađušteapmi sáhttá dáhpáhuvvat kommunikašuvdnagaskoamis ja -birrasis fuolakeahttá, ovdamearkka dihte sosiála medias. Lágahis heađušteapmi sáhttá leat maiddái dat, ahte lebbe liŋkkaid, main leat vaššiságat.

Mat leat vaššiságaid váikkuhusat?

Vaššisáhka čuohcá olbmuide ja joavkkuide, mat válljašuvvet čuozáhahkan sin duogáža, persovnnalaš iešvuođaid, bargguid ja oainnu almmuhemiid vuođul. Vaššiságaiguin vigget dávjá olgguštit dihto olbmuid ja joavkkuid servodaga olggobeallái dahje jaskkodahttit dihto olmmošjoavkkuid. Vaššiságas leat viiddes negatiivvalaš olmmošlaš ja servodatlaš váikkuhusat. Vaššiságat leat earenoamáš vahátlaččat daid olbmuide ja vehádatjoavkkuide, mat leat muđuige hearkkes sajádagas.

Vaššiságaid mihttomearri lea ain dávjjibut váikkuhit servodatlaš ságastallamii ja mearrádusbargamii. Vaššiságaiguin, mat čuhcet ovdamearkka dihte politihkkáriidda, aktivisttaide, virgeolbmuide, doaimmaheddjiide, bolesiidda, áššáskuhttiide ja duopmáriidda, viggojuvvo váikkuhit riektestáhta váibmosii ja dat sáhttet váikkuhit viidát negatiivvalaččat demokráhtalaš vuogádaga doaibmivuhtii.

Vaššiságat sáhttet deavdit maiddái rihkkosa dovdomearkkaid

Ráŋggáštusvuloš vaššisáhka sáhttá leat kommunikašuvdna, mii deavdá rihkkosa dovdomearkkaid. Ráŋggáštusvuloš vaššisága almmolaš rihkusnamahusat leat giktaleapmi álbmotjoavkku vuostá (gudneloavkideapmi), priváhttaeallima loavkideaddji dieđu lebben ja oskuráfi rihkkun.  Servodaga geahččanguovllus giktaleapmi álbmotjoavkku vuostá lea earenoamáš duođalaš rihkus, mii vearrámus dáhpáhusas sáhttá dagahit ovdamearkka dihte etnalaš unnitlogujoavkkuide gullevaš olbmuid doarrádallama ja sidjiide čuohcci veahkaválddi.

Olmmoš, guhte lea sivalaš ráŋggáštusvuloš vaššisáhkii, dubmejuvvo dávjjimusat sáhkkoráŋggáštussii, muhto dalle go bajábealde máinnašuvvon dagut leat roavvásat, dain sáhttá čuovvut maiddái fáŋgavuohta.

Vaššiságat ja sátnefriddjavuohta

Vaššiságaid árvvoštallamis galgá váldit vuhtii maiddái olbmo sátnefriddjavuođa. Sátne- ja oaivilfriddjavuohta leat guovddáš vuođđo- ja olmmošvuoigatvuođat. Vuođđolágas dorvvastuvvo juohkehačča vuoigatvuohta ovdanbuktit, almmustahttit ja vuostáiváldit dieđuid, oaiviliid ja eará ságaid geange ovddalgihtii easttekeahttá. Sátnefriddjavuođas leat goittotge iežas rájit. Sátnefriddjavuođa vuođul ii sáhte loavkidit eará olbmuid guovddáš vuoigatvuođaid. Ovdamearkka dihte politihka árvvoštallan lea oassi doaibmi demokratiijas. Dan sadjái olbmuid dahje olmmošjoavkkuid olmmošárvvu loavkideapmi, áitin dahje bárjideapmi ii leat lobálaš.

Eurohpa olmmošvuoigatvuođaduopmostuollu lea máŋgga dáhpáhusas linnjen, makkár cealkámušat eai gula suddjejuvvon sátnefriddjavuođa ollái. Ovdamearkka dihte riikiifárrenpolitihka garrage árvvoštallan gullá sátnefriddjavuođa ollái, muhto luonddustis rasisttalaš, nissoniid guovdu vaššás, homo- ja transfobálaš ja islamofobálaš ja antisemitisttalaš dajahusat loavkidit vuođđo- ja olmmošvuoigatvuođaid ja áitet demokráhtalaš doaibmavuoigatvuođaid geavaheami, eaige dán dihte návddaš sátnefriddjavuođa suoji. Hate speech -factsheet.

Almmut vaššiságas

Juos oainnát ovdamearkka dihte muhtin neahttasiidduin vaššiságaid, maid eahpidat leat lága vuostá, sáhtát almmuhit das bolesii, ovdamearkka dihte neahttatipsa-skoviin fierpmis. Sáhtát dahkat dákkár almmuhusa bolesii maiddái namaheapmin. 

Ságastallanforumat, sosiála media bálvalusat ja eará kommunikašuvdnakanálat fállet dávjá maid iežaset vugiid albmadit vaššiságaid. Vuogit leat dávjá váldit oktavuođa administráhtoriidda dahje geavahit bálvalusa siskkáldas albmadankanála.

Maiddái vuogádaga administráhtoris lea ovddasvástádus ovdamearkka dihte dakkár dilis, mas administráhtora fuomášumi giddejit siidduid lágavuostásaš materiálii, muhto administráhtor dás fuolakeahttá diđolaččat diktá materiála leat siidduinis, iige álggat doaibmabijuid dan eretsihkkuma várás.

Sáhtát maiddái almmuhit vaššiságain ovttaveardásašvuođaáittardeaddjái, juos eahpidat vaššisága leat ovttaveardásašvuođalága vuostásaš heađušteapmi. Maiddái dákkár almmuhusa sáhtát dahkat namaheapmin.

Lassedieđut vaššiságas

Eambbo dieđut vaššiságas leat ovdamearkka dihte dáppe:

Asset Publisher