Vealaheapmi ja ovttaveardásašvuohta

Ovttaveardásašvuođaáittardeaddji ovddida ovttaveardásašvuođa ja darvána vealaheapmái.

Vealaheapmái darváneapmi

Ovttaveardásašvuođaláhka dahká vejolažžan máŋga sierra vuogi, maiguin áittardeaddji sáhttá darvánit ja ovddidit ovttaveardásašvuođa. Praktihkas ovttaveardásašvuođaáittardeaddji bargu lea ovdamearkka dihte rávvet, čielggadit ovttaskas dáhpáhusaid, ovddidit soabahallama oassebeliid gaskkas, skuvlet, čohkket dieđuid ja váikkuhit láhkaásaheapmái ja eiseválddiid geavadagaide. 

Vealaheapmi

Vealaheapmi lea dat, ahte olbmuin meannuduvvo earáid ektui fuonibut mannu persovnnalaš iešvuođa vuođul. Buot olbmuin lea vuoigatvuohta ovttaveardásaš meannudeapmái ja vealaheapmi gildojuvvo máŋggain min našuvnnalaš lágain, ovttaveardásašvuođalágas ja rihkuslágas sihke riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuođasoahpamušain. 

Vealahanákkat

Ovttaveardásašvuođalágas gildojuvvon vealahanákkat leat ahki, riegádanduogáš, riikkavulošvuohta, osku, nana jáhkku, oaivil, politihkalaš doaibman, ámmátsearvedoaibma, bearašgaskavuođat, dearvvašvuođadilli, lámisvuohta, seksuála orientašuvdna ja olbmui laktáseaddji eará sivva.

Ovttaveardásašvuohta

Vuoiggalaš servodagas olbmui laktáseaddji áššit, degomat lámisvuohta, seksuála orientašuvdna dahje liikeivdni eai oččoše váikkuhit olbmuid vejolašvuođaide beassat skuvlejupmái, oažžut barggu ja iešguđetlágan bálvalusaid. Vuođđovuoigatvuođat gullet buohkaide.

Ovttaveardásašvuođa ovddideapmi

Ovttaveardásašvuođa ovddideami ulbmilin lea eastadit vealaheami, dorvvastit buot olbmuid duođalaš ovttaveardásašvuođa sihke caggat vealaheamis čuovvu sierraárvosašvuođa servodagas. Ovttaveardásašvuođalága mielde eiseválddiin, almmolaš hálddahusbarggu dikšu priváhta doaibmiin, skuvlema lágideaddjiin ja bargoaddiin lea geatnegasvuohta doaimmasteaset ovddidit ovttaveardásašvuođa. 

Ovttaveardásašvuođaplánen

Ovttaveardásašvuođalága mielde eiseválddit, skuvlejumi lágideaddjit ja bargoaddit galget árvvoštallat ja ovddidit ovttaveardásašvuođa iežaset doaimmainis. Lága mielde dáin doibmiin lea maid geatnegasvuohta ráhkadit ovttaveardásašvuođaplána ovddidan dihte ovttaveardásašvuođa. 

Fáttát

Gii beare sáhttá vealahuvvot. Vealaheapmi dáhpáhuvvá iešguđet eallinsurggiin ja máŋgga iešguđet láhkai. Vealaheapmi sáhttá laktásit ovdamearkka dihte priváhtta bálvalusaide, dearvvašvuođafuolahussii, skuvlii, vistti láigoheapmái dahje heađušteapmái bargobáikkis.

null Sápmelaččaid vuoigatvuođat ollašuvvet duopmostuoluin, muhto dan haddi lea allat

Sápmelaččaid vuoigatvuođat ollašuvvet duopmostuoluin, muhto dan haddi lea allat

Duvle ávvudedje sámiid álbmotbeaivvi ja sámeleavga gessojuvvui máŋgga leavgastággui. Sámiid sajádat eamiálbmogin gáibidivččii čalmmusteami beaivválaččat sin lágalaš vuoigatvuođaid ollašuvvama dihtii. Dat lea dál dávjá guhkes gearretproseassaid duohken.

Okta guhkes ja hui mearkkašahtti riekteproseassa nogai gieskat Ruoŧas. Ruoŧa alimus riekti mearridii, ahte Girjás-nammasaš siidda boazodoallovuoigatvuohta gokčá maiddái oktovuoigatvuođa meahcce- ja guollebivdui dán Ruoŧa stáhta oamastan guovllus. Ruoŧa stáhta ii ná sáhte luobahit dáid vuoigatvuođaid earáide.

Vuoigatvuođaid ohcan duopmostuoluid bokte ii leat álkes geaidnu. Girjás-gearreguššan lea gáibidan issoras stuorra rahčamiid ja das leat čuohcán stuorra losádusat dán siidii ja earáide dasa oassálastán olbmuide. Ášši gieđahallan golmma gearretdásis lea bistán badjel 10 jagi ja gearretgolut lea čoggon oppalaččat golbma miljon euro. Alimus rievtti mearrádusa čuovvumuššan máŋggat sápmelaččat leat gártan vásihit rasisttalaš fallehemiid, masa Ruoŧa oaiveministtarge lea gártan váldit beali. Oassesivvan negatiivva reakšuvnnaide sihke Ruoŧas ja Suomas sáhttá leat váilevaš diđolašvuohta sámiin ja eandalii sámiid sajádahkii eamiálbmogin laktásan riikkaidgaskasaččat dovddastuvvon vuoigatvuođaide. Duopmostuoluid mearrádusain lea ná maiddái čuvgejeaddji mearkkašupmi go dat muittuhit, mat leat sámiid vuoigatvuođaid vuođđun.

Girjás-mearrádusas boahtá ovdan sámiid historjjá Ruoŧa válddi vuolde. Ruoŧas dušše sápmelaččain lea vuoigatvuohta hárjehit boazodoalu ja dan hárjehit ovttadagain, mat gohčoduvvojit siidan.

Ruoŧa boazodoallolága mielde meahcce- ja guollebivdu lea oassi sápmelaččaid boazodoallovuoigatvuođas das beroškeahttá gii eaiggáduššá eatnama, muhto dát vuoigatvuohta ii govčča vuoigatvuođaid luobaheami olggobeallái. Stáhta oamastan ng. kruvnnaeatnamiin dát vuoigatvuohta lea gullan stáhtii ja lobiin leat leanaráđđehusat mearridan guovlluhálddahusdásis. Olggobeale olbmuid vejolašvuohta hárjehit guollebivddu ja smávvafuođđobivddu stáhta eaiggáduššan boazodoalloguovlluin viiddiduvvui fuomášahtti láhkai 1990-logus.

Girjása siida stevdnii Ruoŧa stáhta diggái ja gáibidii dása nuppástusa. Siida mieiggai Ruoŧa vuođđoláhkii ja riikkaidgaskasaš vuoigatvuhtii ja gáibidii, ahte guolle- ja meahccebivdovuoigatvuođat dáid guovlluin leat sápmelaččaid oktovuoigatvuohta, man dihtii stáhtas ii livččii vuoigatvuohta luobahit daid earáide.

Alimus riekti vihkkehalai vuđolaččat mo boazodollui laktásan meahcce- ja guollebivdovuoigatvuođat leat jahkečuđiid áigge ovdánan ja ollašuvvan stáhta oamastussii boahtán Girjása boazodoalloguovllus. Duomus deattuhedje riikkaidgaskasaš vuoigatvuođa sierra gálduid gáibidan eamiálbmogiid vieruid gudnejahttima našuvnnalaš láhkaásaheami dulkomis. Alimus riekti gávnnahii ovdamearkan, ahte vierrovuoigatvuođa guoskevaš ILO 169 –soahpamuša 8.1. artihkkalis lea prinsihpalaš mearkkašupmi gažaldagas lean áššis, das fuolatkeahttá ahte Ruoŧŧa – dego ii maiddái Suopmage – leat ratifiseren dán soahpamuša.

Ruoŧa riektegeavadagas lea maiddái doaba dološ áigge rájes dáhpáhuvvan (urminneshävd), árbevirolaš návddašeamis, mii muittuha olu vierrovuoigatvuođadoahpaga. Dasa čujuhit eandalii guhkes áigge siste dáhpáhuvvan eanageavaheapmái laktásan dáhpáhusain ja dovddastuvvo Ruoŧa meahcce- ja guollebivdolágaiguin. Alimus riekti bođii dan oaivilii, ahte sápmelaččaid vuoigatvuođaid vuođđu dán dihto guovllus lea namalassii urminneshävd –vuoigatvuođaákkas. Sápmelaččat leat ávkkástallan dán guovllu jahkečuđiid áigge, man dihtii sis lea dasa dološ áigge rájes dáhpáhuvvan návddašanvuoigatvuohta. Vaikke Ruoŧa stáhta lei jo 1700-logu beallemuttu rájes ja eandalii vuosttas boazodoallolága mielde j. 1886 ráddjegoahtán sápmelaččaid vuoigatvuođaid, dat ii goittotge nuppástuhttán dili nu olu, ahte livččii duššin dahkan sápmelaččaid dološ áigge geavaheapmái vuođđuduvvan vuoigatvuođasajádaga. Alimus riekti geahčai ná siidii gullat okto vuoigatvuođa guolle- ja meahccebivdui boazodoalloguovllustis ja dan dihtii maiddái vuoigatvuohta mearridit olggobeale olbmuid vuoigatvuođas meahcástit ja guolástit dán guovllus.

Girjás-duopmu lea dehálaš. Ii dušše mearrádusa dáfus, muhto dan ákkastallamiin gávdnojit maiddái eará dehálaš prinsihpalaš bealiváldimat, main sáhttá leat váikkuhus sápmelaččaide guoskan vuoigatvuođageavvanmállii oppa Sámis. Riekti gávnnahii ovdamearkan ahte das ii leat ágga spiehkkasit dábálaš geavadagas duođaštannoađi ektui, muhto váldá vuhtii seammás stáhta ovdavuoigatahtton sajádaga oažžut atnui girjjálaš gálduid ja dakkár historjjálaš gálduid vejolaš feaillalašvuođaid virgeoapmahaččaid buorrin. Aiddo váilevaš historjjálaš duođaštanmateriála lea dávjá stuorra čuolbma eamiálbmogiid vuoigatvuođaid bealušteamis. Dan dihtii livččiige dehálaš, ahte riekti lea váldán vuhtii dán guoskevaš eahpedássedeattu oassebeliid gaskkas.

Suomas lea jođus sullasaš riekteproseassa. Das lea sáhka sámiid rievttis guolástit almmá Meahciráđđehusa lobi. Lappi gearretrievtti duomu mielde guollebivdu vástideaddjiid ruovttujogas, Veahčajogas lea dehálaš oassi vuođđolága 17 §:a 3 momeantta dorvvastan vuoigatvuođas eamiálbmogin bajásdoallat ja ovddidit iežas kultuvrras. Mearrádus sápmelaččaid guolástanvuoigatvuođain lea dehálaš dovddastus vuođđolágalaš vuoigatvuođain riikkaidgaskasaš vuoigatvuođa ektui. Sivaheaddji lea váidán mearrádusa vástideaddjiid miehtama mielde njuolgga alimus duopmostullui, man čoavddus lea vuordimis lagaš áiggiid.

Gearreguššamii lea maiddái haddi, iige dušše ruđalaččat dego jo álggus máinnašeimmet. Lea váivi, ahte Girjás-duopmu buktá ovdan maiddái ovdal Ruoŧa stáhta dahkan juohkášumi siiddaide gullevaččaid ja eará sápmelaččaid gaskkas, mii oidno ballun duomu váikkuhusain eará sámejoavkkuid gaskkas. Sápmelaččat leat gártan ja gártet ain geassádit unnit guovlluide, eret árbevirolaš ealáhusain.

Sáhttit dušše sávvat, ahte Girjás-duopmu ja eará boahttevaš gearregiid loahppačielggademiin lágadahkkit váldet vuhtii makkár oaffaruššama vuoigatvuođaid ohcan ovttaskas dáhpáhusain gáibida. Sávahahtti livččii, ahte láhkaásaheapmi jo vuolggasajis stivrešii min servodaga doaibmiid ollašuhttit buohkaid sápmelaččaid vuoigatvuođaid eamiálbmogin. Suomas ja Ruoŧas lea dás stuorra ovddasvástádus. Dáppe lea eamiálbmoga ruoktu.