Syrjintä

Syrjintää on se, että ihmistä kohdellaan huonommin kuin toisia jonkin henkilökohtaisen ominaisuuden perusteella. Kaikilla ihmisillä on oikeus yhdenvertaiseen kohteluun ja syrjintä kielletään monissa kansallisissa laeissamme, yhdenvertaisuuslaissa ja rikoslaissa sekä kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa.

Yhdenvertaisuuslain mukaan ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen, tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Syrjintä voi yhdenvertaisuuslain mukaan olla välitöntä, välillistä tai esimerkiksi kohtuullisten mukautusten epäämistä vammaisilta henkilöiltä. Yhdenvertaisuuslaissa kielletään myös häirintä sekä ohje tai käsky syrjiä. Syrjintäkielto pitää sisällään myös niin sanotun olettamaan perustuvan syrjinnän ja läheissyrjinnän. Kiellettyä syrjintää voi siis olla myös henkilön asettaminen muita epäedullisempaan asemaan esimerkiksi siksi, että hänen oletetaan kuuluvan johonkin vähemmistöryhmään tai koska hän on esimerkiksi etniseen vähemmistöön kuuluvan tai vammaisen henkilön läheinen, kuten perheenjäsen, sukulainen tai ystävä.

Yhdenvertaisuuslain syrjintäkieltoa sovelletaan laajasti. Tämä tarkoittaa, että se kattaa lähtökohtaisesti kaiken yksityisen ja julkisen toiminnan. Poikkeuksena on yksityis- ja perhe-elämän piiriin kuuluva toiminta ja uskonnonharjoitus.

Mikä on syrjintää

Syrjinnässä on kyse siitä, että henkilöä kohdellaan samanlaisessa tilanteessa huonommin kuin toisia yhden tai useamman henkilökohtaisen ominaisuuden takia. Esimerkiksi, jos tarjoilija kieltäytyy palvelemasta henkilöä tämän etnisen alkuperän perusteella, on kyse lainvastaisesta syrjinnästä. 

Syrjinnän muodot

Mikä ei ole syrjintää

Kaikki ihmisten erilainen kohtelu ei ole syrjintää. Tietyissä tilanteissa erilainen kohtelu, vaikka se perustuisi johonkin kiellettyyn syrjintäperusteeseen, voi olla oikeutettua. Erilaisen kohtelun oikeuttamisperusteista säädetään yhdenvertaisuuslaissa. 

Huono tai epäasiallinenkaan kohtelu tai asiakaspalvelu ei välttämättä ole syrjintää. Jotta kyse olisi syrjinnästä, epäedullisemman kohtelun täytyy johtua kielletystä syrjintäperusteesta. Esimerkiksi tavaroiden- tai palveluntarjoajan tai viranomaisen epäkohtelias tai epäasiallinen palvelu ei ole välttämättä syrjintää, etenkin, jos se kohdistuu kaikkiin.

Erilaisen kohtelun oikeuttamisperusteet

Erilainen kohtelu ei ole syrjintää, jos kohtelulla on perus- ja ihmisoikeuksien kannalta hyväksyttävä tavoite ja keinot tavoitteen saavuttamiseksi ovat oikeasuhtaisia. Mikäli kyse on esimerkiksi julkisen vallan käytöstä tai erilaisesta kohtelusta etnisen alkuperän perustella, tulee erilaisesta kohtelusta lisäksi säätää laissa. Esimerkiksi se, että anniskeluravintolaan ei päästetä sisään alle 18-vuotiaita, ei ole syrjintää, koska siitä säädetään lailla ja sillä on perus- ja ihmisoikeuksien kannalta hyväksyttävä tavoite.

Erilainen kohtelu työsuhteessa ja työhönotossa

Erilainen kohtelu työssä ja työhönotossa on sallittua tietyin edellytyksin. Tällöin erilaisen kohtelun tulee perustua työtehtävien laatuun ja niiden suorittamiseen liittyvin todellisiin ja ratkaiseviin vaatimuksiin. Lisäksi erilaisen kohtelun pitää olla oikeasuhtaista. Tietyissä tilanteissa henkilön henkilökohtaista ominaisuutta voidaan siis käyttää kriteerinä esimerkiksi työhönotolle.  

Esimerkiksi rekisteröity uskonnollinen yhteisö voi edellyttää työntekijöiltään tiettyä uskontoa tai vakaumusta, jos tämä on työn luonteen ja suorittamisen kannalta perusteltua. Näin ollen esimerkiksi evankelisluterilainen kirkko voi edellyttää, että sen papit kuuluvat evankelisluterilaiseen kirkkoon. On myös mahdollista, että esimerkiksi etnisen vähemmistön edunvalvontatehtäviin tai seksuaalivähemmistöihin kuuluvien oikeuksia ajavaan järjestöön valitaan näitä ryhmiä edustava henkilö.

Ikään tai asuinpaikkaan perustuva kohtelu on myös sallittua, mikäli kohtelu perustuu työllisyyspoliittiseen tai työmarkkinoita koskevaan tavoitteiseen. Tällöin kyse voi olla esimerkiksi nuorille suunnatuista työllistämiskampanjoista, iäkkäisiin työtekijöihin kohdistetuista toimista, jotka pidentävät työuran kestoa tai työpaikkojen tarjoamisesta tietyn alueen asukkaille. 

Positiivinen erityiskohtelu

Positiivinen erityiskohtelu tarkoittaa tosiasiallisen yhdenvertaisuuden turvaamiseksi tarpeellisia toimenpiteitä, joilla parannetaan tietyn ryhmän asemaa ja olosuhteita. Positiivinen erityiskohtelu ei ole syrjintää.

Positiivinen erityiskohtelu on oikeutettua, jos sen tarkoituksena on tosiasiallisen yhdenvertaisuuden edistäminen tai syrjinnästä johtuvien haittojen ehkäiseminen tai poistaminen. Positiivista erityiskohtelua voivat olla esimerkiksi kiintiöt oppilaitokseen syrjinnälle alttiille tai yhteiskunnallisesti heikommassa asemassa oleville ryhmille.