Vammaisten henkilöiden oikeudet
Vammaisuus on yksi yleisimmistä syrjintäperusteista, jonka vuoksi yhdenvertaisuusvaltuutettuun otetaan yhteyttä.
Lainsäädäntö ja vammaisille ihmisille kuuluvat oikeudet ovat Suomessa muodollisesti hyvät, mutta oikeuksiin pääsyssä on ongelmia. Yhdenvertaisuusvaltuutetun työssä nousee esille esimerkiksi vammaispalveluihin, esteettömyyteen ja saavutettavuuteen sekä palveluiden saamiseen liittyviä ongelmia. Yksi keskeinen tekijä vammaisten henkilöiden kohtaamien ongelmien taustalla ovat negatiiviset asenteet ja tiedonpuute.
Syrjintä vammaisuuden perusteella
Vammaiset ihmiset kokevat syrjintää monella elämän osa-alueella. Iso osa syrjinnästä on yhteiskunnan rakenteissa, kuten rakennettu esteellinen ympäristö tai vammattomien ihmisten näkökulmasta kirjoitettu lainsäädäntö.
Yhdenvertaisuusvaltuutetulle tulleissa yhteydenotoissa on tullut esille syrjiviä käytäntöjä tai yksittäisiä tilanteita niin varhaiskasvatuksen, peruskoulun, opiskelun kuin työelämän tai kuluttajana toimimisen osalta. Yhteydenotot ovat koskeneet eri ikäisiä vammaisia ihmisiä. Kyse on ollut esimerkiksi erityisjärjestelyjen puutteista, siitä, ettei yksilöllisiä tarpeita ole huomioitu, diagnooseista tai niiden puutteista, apuvälineistä tai välttämättömistä palveluista.
YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista (CRPD) tuli Suomessa voimaan kesällä 2016. Sopimus kattaa koko elämänkaaren turvaten yhdenvertaiset oikeudet kaikille vammaisuudesta riippumatta. Vammaissopimuksen määritelmä vammaisuudesta on laaja. Vammaisyleissopimuksen keskeisiä periaatteita ovat yhdenvertaisuus, syrjimättömyys, osallistuminen, osallisuus sekä esteettömyys ja saavutettavuus. Sopimuksen noudattamiseen liittyy vielä paljon ongelmia, joista eräs keskeisimmistä on tiedon puute sopimuksesta ja sen soveltamisesta.
Kohtuulliset mukautukset edistävät yhdenvertaisuutta
Viranomaisen, koulutuksen järjestäjän, työnantajan sekä tavaroiden ja palvelujen tarjoajan on tehtävä kohtuullisia mukautuksia vammaiselle henkilölle. Mukautuksilla turvataan vammaisen ihmisen yhdenvertaisuutta yksittäisissä tilanteissa. Kohtuullisten mukautusten epääminen on syrjintää yhdenvertaisuuslain mukaan. Kohtuullisia mukautuksia arvioitaessa lähtökohdaksi on otettava ensisijaisesti vammaisen henkilön tarpeet.
Kouluissa ja oppilaitoksissa kohtuullisia mukautuksia voidaan tehdä esimerkiksi järjestämällä luokkatilaan tarpeelliset apuvälineet, kehittämällä opintojen suoritusmahdollisuuksia ja mukauttamalla opetusta.
Työelämässä kohtuullinen mukautus voi olla työpisteen muokkaaminen työntekijälle sopivaksi tai erilaisten työmenetelmien tai tietoteknisten järjestelyiden käyttöön ottaminen.
Ravintoloissa näkövammaiselle asiakkaalle mukautus voi muun ohella olla ruokalistan sisällöstä kertominen. Kuulovammaisen asiakkaan kohdalla puhutaan selkeästi ja pidetään katse asiakkaan suuntaan. Viittomakielen tulkkia on käytettävä kaikissa asiointitilanteissa, joissa asiakkaalla on tulkki mukanaan.
- Mukautusten tulee vastata kulloisessakin tilanteessa vammaisen henkilön tarvetta. Yleensä tarve ilmenee, kun tarpeesta kerrotaan.
- Kohtuullisuutta arvioidaan tapauskohtaisesti ja mukautukset voidaan toteuttaa eri tilanteissa eri tavoin.
- Mukautus, josta aiheutuu kohtuutonta taloudellista tai muuta rasitetta ei kuulu velvoitteen piiriin: esimerkiksi pieneltä kivijalkakaupalta ei voida edellyttää yhtä suuria mukautuksia kuin suurelta tavarataloketjulta.
Kohtuulliset mukautukset koskevat myös viranomaisen palvelun sisältöä. Kohtuulliset mukautukset on vammaisen asiakkaan tai hakijan osalta huomioitava esimerkiksi viranomaisen tehdessä päätöksiä, esimerkiksi vammaispalvelu- tai koulukuljetuspäätöksiä.
Esteetön ja saavutettava yhteiskunta on edellytys osallisuudelle ja yhdenvertaisuudelle
Yhteiskunta, joka on suunniteltu kaikille sopivaksi ja rakennettu esteettömäksi ja saavutettavaksi on perusedellytys yhdenvertaiselle elämälle.
Esteettömyyteen ja saavutettavuuteen liittyy esimerkiksi:
- esteetön kulku rakennetussa ympäristössä ja rakennuksissa, esteetön wc
- esteettömyysasetus (241/2017) ja asetusta kunnianhimoisemmat esteettömyysratkaisut
- toimivat kuuntelu- ja valaistusolosuhteet (esim. lyhyt jälkikaiunta-aika, häikäisemätön valaistus)
- havaittavat opasteet, toimivat väri- ja kontrastimaailmat, ääniopasteet
- toimivat induktiosilmukat auditorioissa ja palvelupisteissä
- julkisen liikenteen soveltuvuus kaikille (esim. lippujen leimauslaitteiden käytettävyys, matalalattiabussit, auditiiviset ja visuaaliset kuulutukset, laitureiden ja kaluston yhteentoimivuus)
- mahdollisuus hankkia pyörätuolipaikkoja yleisötapahtumiin lipunvälitysyritysten verkkosivuilta
- verkkosivujen ja applikaatioiden saavutettavuus ja niiden toimivuus muun ohella ruudunlukuohjelmalla
- videoiden ja ohjelmien kuulovammaistekstitys sekä tulkkaus viittomakielelle
- kirjallisen materiaalin selkokielisyys.
