Vihapuhe
Mitä vihapuhe on?
Vihapuhe on viestintää, joka lietsoo vihaa yhtä ihmistä tai ihmisryhmää vastaan. Viestintä voi olla puhetta, mutta se voi olla myös esimerkiksi kirjoituksia, kuvia, symboleja, musiikkia, piirroksia ja elokuvia.
Euroopan neuvoston ministerikomitean määritelmän mukaan vihapuhetta ovat kaikki ilmaisumuodot, jotka levittävät, lietsovat, edistävät tai oikeuttavat etnistä vihaa, ulkomaalaisvastaisuutta, antisemitismiä tai muuta vihaa, joka pohjaa suvaitsemattomuuteen. Vihapuhe voi liittyä esimerkiksi ihonväriin, kansalliseen tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, seksuaaliseen suuntautumiseen tai vammaisuuteen. Vihapuheen tarkoituksena on useimmiten luoda kuva tiettyyn vähemmistöryhmään kuuluvista ihmisistä epäilyttävinä, epäluotettavina tai alempiarvoisina. Vihapuhe loukkaa usein syvästi toisen henkilön ihmisarvoa.
Vihapuhe voi olla yhdenvertaisuuslain vastaista syrjintää
Yhdenvertaisuusvaltuutetun tehtävänä on arvioida vihapuhetta yhdenvertaisuuslain häirinnän kiellon näkökulmasta. Vihapuhe saattaa olla lainvastaista syrjintää yhdenvertaisuuslain nojalla, vaikka se ei välttämättä aina täytä minkään rikoksen tunnusmerkkejä.
Yhdenvertaisuuslain perusteella häirintänä kiellettyä on sellainen puhe tai ilmaisu, jolla useimmiten johonkin vähemmistöryhmään kuuluvan henkilön ihmisarvoa loukataan luomalla häntä kohtaan halventava, vihamielinen tai hyökkäävä ilmapiiri. Ihmisarvoa loukkaavan käyttäytymisen ei kuitenkaan tarvitse kohdistua suoraan tiettyyn ihmiseen ollakseen häneen kohdistuvaa häirintää, vaan se voi kohdistua myös ihmisryhmään.
Yhdenvertaisuuslain vastaista häirintää voi olla kirjoitettujen ja puhuttujen ilmaisujen lisäksi esimerkiksi ihmisarvoa loukkaavan materiaalin esillepano ja muu viestintä. Häirintää voi tapahtua viestintävälineestä ja –ympäristöstä riippumatta, esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Myös vihapuhetta sisältävien linkkien levittäminen voi olla laitonta häirintää.
Mitkä ovat vihapuheen vaikutukset?
Vihapuhe kohdistuu ihmisiin ja ryhmiin, jotka valikoituvat kohteiksi taustansa, henkilökohtaisten ominaisuuksiensa, tehtäviensä ja kannanottojensa perusteella. Vihapuheella pyritään usein sulkemaan tiettyjä ihmisiä ja ryhmiä yhteiskunnan ulkopuolelle tai hiljentämään tiettyjä ihmisryhmiä. Vihapuheella on laajoja kielteisiä inhimillisiä ja yhteiskunnallisia vaikutuksia. Vihapuhe on erityisen haitallista muutenkin haavoittuvassa asemassa oleville henkilöille ja vähemmistöryhmille.
Vihapuheen tavoitteena on yhä useammin vaikuttaa yhteiskunnalliseen keskusteluun ja päätöksentekoon. Vihapuheella, joka kohdistuu esimerkiksi poliitikoihin, aktivisteihin, virkamiehiin, toimittajiin, poliiseihin, syyttäjiin ja tuomareihin pyritään vaikuttamaan oikeusvaltion ytimeen ja sillä voi olla laajoja kielteisiä vaikutuksia demokraattisen järjestelmän toimivuudelle.
Vihapuhe voi täyttää myös rikoksen tunnusmerkit
Rangaistava vihapuhe on viestintää, joka täyttää rikoksen tunnusmerkit. Yleisiä rikosnimikkeitä rangaistavalle vihapuheelle ovat kiihottaminen kansanryhmää vastaan (kunnianloukkaus), yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen, sekä uskonrauhan rikkominen. Yhteiskunnan näkökulmasta kiihottaminen kansanryhmää vastaan on erityisen vakava rikos, joka pahimmassa tapauksessa voi johtaa esimerkiksi etnisten vähemmistöryhmiin kuuluvien henkilöiden vainoamiseen ja heihin kohdistuvaan väkivaltaan.
Henkilö, joka syyllistyy rangaistavaan vihapuheeseen, tuomitaan useimmiten sakkorangaistukseen, mutta yllä mainittujen tekojen ollessa törkeitä, niistä voi seurata myös vankeutta.
Vihapuhe ja sananvapaus
Vihapuhetta arvioitaessa tulee ottaa huomioon myös henkilön sananvapaus. Sanan- ja mielipiteenvapaus ovat keskeisiä perus- ja ihmisoikeuksia. Perustuslaissa turvataan jokaisen oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Sananvapaudella on kuitenkin rajansa. Sananvapauden nojalla ei saa loukata muiden ihmisten keskeisiä oikeuksia. Esimerkiksi politiikan arvostelu on osa toimivaa demokratiaa. Sen sijaan ihmisten tai ihmisryhmien ihmisarvon loukkaaminen, uhkaaminen tai solvaaminen ei ole sallittua.
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on monessa tapauksessa linjannut, minkälaiset lausunnot eivät kuulu suojatun sananvapauden piiriin. Esimerkiksi maahanmuuttopolitiikan kärkeväkin arvostelu kuuluu sananvapauden piiriin, mutta luonteeltaan rasistiset, naisvihamieliset, homo- ja transfobiset sekä islamofobiset ja antisemitistiset ilmaisut loukkaavat perus- ja ihmisoikeuksia ja uhkaavat demokraattisten toimintaoikeuksien käyttöä, eivätkä tämän takia nauti sananvapauden suojaa. Lue lisää Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tietolomakkeesta.
Ilmoita vihapuheesta
Jos näet, esimerkiksi jollain verkkosivustolla vihapuhetta, jonka epäilet olevan lainvastaista, voit tehdä siitä ilmoituksen poliisille, esimerkiksi nettivinkki-lomakkeella verkossa. Voit tehdä tällaisen ilmoituksen poliisille myös nimettömänä.
Keskustelufoorumit, sosiaalisen median palvelut ja muut viestintäkanavat tarjoavat usein myös omat keinonsa vihapuheen ilmiantamiseen. Keinoina on usein yhteydenotto ylläpitoon tai palvelun sisäisen ilmiantokanavan käyttäminen.
Myös alustan ylläpitäjä on vastuussa esimerkiksi tilanteessa, jossa ylläpitäjän huomiota kiinnitetään sivustolla olevaan lainvastaiseen aineistoon, mutta ylläpitäjä tästä huolimatta tietoisesti sallii aineiston pitämisen sivustollaan, eikä ryhdy toimenpiteisiin sen poistamiseksi.
Voit myös ilmoittaa vihapuheesta yhdenvertaisuusvaltuutetulle, jos epäilet vihapuheen olevan yhdenvertaisuuslain vastaista häirintää. Myös tällaisen ilmoituksen voit tehdä nimettömänä.
Lisätietoa vihapuheesta
Lisää tietoa vihapuheesta löytyy esimerkiksi täältä:
- Oikeusministeriön yhdenvertaisuus.fi -verkkosivut
- Valtioneuvoston asettaman työryhmän julkaisu
- Euroopan rasismin ja suvaitsemattomuuden vastaisen komission verkkosivut
Aiheeseen liittyvää
Yhdenvertaisuusvaltuutetun suositukset hallituskaudelle 2023–2027
Yhdenvertaisuusvaltuutettu suosittelee useita toimenpiteitä seuraavalle hallituskaudelle yhdenvertaisuuden edistämiseksi, syrjintään puuttumisen tehostamiseksi, ulkomaalaisten oikeuksien parantamiseksi sekä ihmiskaupan ja naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisen työn kehittämiseksi.
Perus- ja ihmisoikeuksien edistäminen vaatii pitkäjänteisiä toimia läpi hallituskausien ja yhdenvertaisemman yhteiskunnan rakentamiseksi tarvitaan suunnitelmallisia politiikkatoimia, jotka katsovat pitkälle tulevaisuuteen. Yhdenvertaisuusvaltuutettu toivoo tulevalta hallitukselta vahvaa sitoutumista syrjinnän, ihmiskaupan ja naisiin kohdistuvan väkivallan vastaiseen työhön sekä ihmisoikeusmyönteistä politiikkaa ulkomaalaisten oikeuksien edistämiseksi.
Yhdenvertaisuusvaltuutetun suositukset tulevalle hallituskaudelle perustuvat valtuutetun asiantuntijatyöhön, tutkimustietoon sekä asiakastyön havainnoista ja sidosryhmätyön kautta tulleeseen tietoon. Osa suosituksista on kirjattu myös valtuutetun kertomukseen eduskunnalle (pdf), joka luovutettiin eduskunnalle keväällä 2022. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta yhtyi mietinnössään useimpiin valtuutetun antamiin suosituksiin ja edellyttää valtioneuvostolta useita valtuutetun suosituksiin perustuvia toimenpiteitä.
Hallitusohjelmaan tarvitaan toimia syrjinnän ehkäisemiseksi, naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämiseksi sekä ulkomaalaisten oikeuksien ja ihmiskaupan uhrien aseman parantamiseksi
Yhdenvertaisuusvaltuutettu suosittaa hallitusohjelmaan muun muassa sateenkaaripoliittisen ohjelman laatimista sekä rasisminvastaisen ohjelman jatkamista. Valtuutetulla on myös useita suosituksia muutoksista ulkomaalaislakiin. Valtuutettu ehdottaa, että osa muutoksista toteutetaan ulkomaalaislain kokonaisuudistuksen osana, mutta osa muutostarpeista on kiireellisempiä esimerkiksi ihmiskaupan uhrien oikeuksien turvaamiseksi. Tämän lisäksi valtuutettu ehdottaa ulkomaalaislakiin muutosta, jolla vähennetään syrjinnän riskiä. Ulkomaalaislaki on nykyisellään epäselvä eikä riittävällä tavalla estä etnistä profilointia. Valtuutettu katsoo, että ulkomaalaislaissa säädettyä etnisen profiloinnin kieltoa on välttämätöntä uudistaa säännöksen epäselvyyden ja syrjintäriskien vuoksi siten, että etnisen syrjinnän kielto huomioidaan säädöksessä ja sen perusteluissa.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu kiinnittää hallitusohjelmasuosituksissaan huomiota useaan asumiseen liittyvään haasteeseen. Tällä hallituskaudella ei ole päästy tavoitteisiin vähentää asunnottomuutta ja työtä on välttämätöntä jatkaa. Oikeus asuntoon on perusoikeus ja edellytys turvalliselle elämälle. Esteettömyyteen liittyvissä suosituksissaan valtuutettu ehdottaa tiukempaa lainsäädäntöä.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu suosittelee myös muun muassa koulutukseen liittyviä yhdenvertaisuutta edistäviä toimenpiteitä, työelämän yhdenvertaisuuden edistämiseen suunnattuja hankkeita ja tekoälyn yhdenvertaisuusvaikutusten huomioonottamiseen liittyviä toimia.
Naisiin kohdistuvan väkivallan raportoijana toimiva yhdenvertaisuusvaltuutettu suosittelee naisiin kohdistuvan väkivallan vastaiseen työhön muun muassa, että rikoslakia tarkastellaan kokonaisuutena ja sen muutostarpeet arvioidaan sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta. Rikoslakia on muutettava siten, että se tunnistaa nykyistä paremmin lähisuhdeväkivallan erityispiirteitä. Raportoija suosittelee myös muita toimia, joilla parannetaan uhrien palveluja, avunsaantia, tukea ja suojelua.
Tutustu yhdenvertaisuusvaltuutetun suosituksiin hallituskaudelle 2023–2027 (PDF)
Yhdenvertaisuusvaltuutetun tehtävä
Yhdenvertaisuusvaltuutettu on itsenäinen ja riippumaton viranomainen. Tämä tarkoittaa, että valtuutettu päättää itse toiminnastaan ja painopisteistään. Yhdenvertaisuusvaltuutetulla on monta eri toimivaltaa ja tehtävää, joita yhdistää haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten auttaminen sekä perus- ja ihmisoikeuksien valvonta ja edistäminen.
Yhdenvertaisuusvaltuutetun tehtävänä on edistää yhdenvertaisuutta ja puuttua syrjintään. Yhdenvertaisuusvaltuutettu toimii myös Suomen kansallisena ihmiskaupparaportoijana sekä kansallisena naisiin kohdistuvan väkivallan raportoijana. Valtuutetun tehtäviin kuuluu myös ulkomaalaisten aseman ja oikeuksien seuraaminen ja edistäminen. Tämän lisäksi valtuutetun lakisääteinen tehtävä valvoa maastapoistamisen täytäntöönpanoa.
13.12.2022