Vihapuhe

Mitä vihapuhe on?

Vihapuhe on  viestintää, joka lietsoo vihaa yhtä ihmistä tai ihmisryhmää vastaan. Viestintä voi olla puhetta, mutta se voi olla myös esimerkiksi kirjoituksia, kuvia, symboleja, musiikkia, piirroksia ja elokuvia. 

Euroopan neuvoston ministerikomitean määritelmän mukaan vihapuhetta ovat kaikki ilmaisumuodot, jotka levittävät, lietsovat, edistävät tai oikeuttavat etnistä vihaa, ulkomaalaisvastaisuutta, antisemitismiä tai muuta vihaa, joka pohjaa suvaitsemattomuuteen. Vihapuhe voi liittyä esimerkiksi ihonväriin, kansalliseen tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, seksuaaliseen suuntautumiseen tai vammaisuuteen. Vihapuheen tarkoituksena on useimmiten luoda kuva tiettyyn vähemmistöryhmään kuuluvista ihmisistä epäilyttävinä, epäluotettavina tai alempiarvoisina. Vihapuhe loukkaa usein syvästi toisen henkilön ihmisarvoa.

Vihapuhe voi olla yhdenvertaisuuslain vastaista syrjintää

Yhdenvertaisuusvaltuutetun tehtävänä on arvioida vihapuhetta yhdenvertaisuuslain häirinnän kiellon näkökulmasta. Vihapuhe saattaa olla lainvastaista syrjintää yhdenvertaisuuslain nojalla, vaikka se ei välttämättä aina täytä minkään rikoksen tunnusmerkkejä.

Yhdenvertaisuuslain perusteella häirintänä kiellettyä on sellainen puhe tai ilmaisu, jolla useimmiten johonkin vähemmistöryhmään kuuluvan henkilön ihmisarvoa loukataan luomalla häntä kohtaan halventava, vihamielinen tai hyökkäävä ilmapiiri. Ihmisarvoa loukkaavan käyttäytymisen ei kuitenkaan tarvitse kohdistua suoraan tiettyyn ihmiseen ollakseen häneen kohdistuvaa häirintää, vaan se voi kohdistua myös ihmisryhmään. 

Yhdenvertaisuuslain vastaista häirintää voi olla kirjoitettujen ja puhuttujen ilmaisujen lisäksi esimerkiksi ihmisarvoa loukkaavan materiaalin esillepano ja muu viestintä. Häirintää voi tapahtua viestintävälineestä ja –ympäristöstä riippumatta, esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Myös vihapuhetta sisältävien linkkien levittäminen voi olla laitonta häirintää. 

Mitkä ovat vihapuheen vaikutukset?

Vihapuhe kohdistuu ihmisiin ja ryhmiin, jotka valikoituvat kohteiksi taustansa, henkilökohtaisten ominaisuuksiensa, tehtäviensä ja kannanottojensa perusteella. Vihapuheella pyritään usein sulkemaan tiettyjä ihmisiä ja ryhmiä yhteiskunnan ulkopuolelle tai hiljentämään tiettyjä ihmisryhmiä. Vihapuheella on laajoja kielteisiä inhimillisiä ja yhteiskunnallisia vaikutuksia. Vihapuhe on erityisen haitallista muutenkin haavoittuvassa asemassa oleville henkilöille ja vähemmistöryhmille.

Vihapuheen tavoitteena on yhä useammin vaikuttaa yhteiskunnalliseen keskusteluun ja päätöksentekoon. Vihapuheella, joka kohdistuu esimerkiksi poliitikoihin, aktivisteihin, virkamiehiin, toimittajiin, poliiseihin, syyttäjiin ja tuomareihin pyritään vaikuttamaan oikeusvaltion ytimeen ja sillä voi olla laajoja kielteisiä vaikutuksia demokraattisen järjestelmän toimivuudelle.

Vihapuhe voi täyttää myös rikoksen tunnusmerkit

Rangaistava vihapuhe on viestintää, joka täyttää rikoksen tunnusmerkit. Yleisiä rikosnimikkeitä rangaistavalle vihapuheelle ovat kiihottaminen kansanryhmää vastaan (kunnianloukkaus), yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen, sekä uskonrauhan rikkominen. Yhteiskunnan näkökulmasta kiihottaminen kansanryhmää vastaan on erityisen vakava rikos, joka pahimmassa tapauksessa voi johtaa esimerkiksi etnisten vähemmistöryhmiin kuuluvien henkilöiden vainoamiseen ja heihin kohdistuvaan väkivaltaan. 

Henkilö, joka syyllistyy rangaistavaan vihapuheeseen, tuomitaan useimmiten sakkorangaistukseen, mutta yllä mainittujen tekojen ollessa törkeitä, niistä voi seurata myös vankeutta.

Vihapuhe ja sananvapaus

Vihapuhetta arvioitaessa tulee ottaa huomioon myös henkilön sananvapaus. Sanan- ja mielipiteenvapaus ovat keskeisiä perus- ja ihmisoikeuksia. Perustuslaissa turvataan jokaisen oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Sananvapaudella on kuitenkin rajansa. Sananvapauden nojalla ei saa loukata muiden ihmisten keskeisiä oikeuksia. Esimerkiksi politiikan arvostelu on osa toimivaa demokratiaa. Sen sijaan ihmisten tai ihmisryhmien ihmisarvon loukkaaminen, uhkaaminen tai solvaaminen ei ole sallittua.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on monessa tapauksessa linjannut, minkälaiset lausunnot eivät kuulu suojatun sananvapauden piiriin. Esimerkiksi maahanmuuttopolitiikan kärkeväkin arvostelu kuuluu sananvapauden piiriin, mutta luonteeltaan rasistiset, naisvihamieliset, homo- ja transfobiset sekä islamofobiset ja antisemitistiset ilmaisut loukkaavat perus- ja ihmisoikeuksia ja uhkaavat demokraattisten toimintaoikeuksien käyttöä, eivätkä tämän takia nauti sananvapauden suojaa. Lue lisää Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tietolomakkeesta.

Ilmoita vihapuheesta

Jos näet, esimerkiksi jollain verkkosivustolla vihapuhetta, jonka epäilet olevan lainvastaista, voit tehdä siitä ilmoituksen poliisille, esimerkiksi nettivinkki-lomakkeella verkossa. Voit tehdä tällaisen ilmoituksen poliisille myös nimettömänä.

Keskustelufoorumit, sosiaalisen median palvelut ja muut viestintäkanavat tarjoavat usein myös omat keinonsa vihapuheen ilmiantamiseen. Keinoina on usein yhteydenotto ylläpitoon tai palvelun sisäisen ilmiantokanavan käyttäminen. 

Myös alustan ylläpitäjä on vastuussa esimerkiksi tilanteessa, jossa ylläpitäjän huomiota kiinnitetään sivustolla olevaan lainvastaiseen aineistoon, mutta ylläpitäjä tästä huolimatta tietoisesti sallii aineiston pitämisen sivustollaan, eikä ryhdy toimenpiteisiin sen poistamiseksi.
Voit myös ilmoittaa vihapuheesta yhdenvertaisuusvaltuutetulle, jos epäilet vihapuheen olevan yhdenvertaisuuslain vastaista häirintää. Myös tällaisen ilmoituksen voit tehdä nimettömänä. 

Lisätietoa vihapuheesta

Lisää tietoa vihapuheesta löytyy esimerkiksi täältä:

Aiheeseen liittyvää

null Yhdenvertaisuusvaltuutetun vuosikertomus: Syrjintä vaikeuttaa monen vammaisen henkilön elämää

Yhdenvertaisuusvaltuutetun vuosikertomus: Syrjintä vaikeuttaa monen vammaisen henkilön elämää

Vammaisuuteen liittyvä syrjintä ja haasteet vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutumisessa ovat yleisin syy, miksi yhdenvertaisuusvaltuutettuun otetaan yhteyttä. Valtuutettu on antanut tänään vuoden 2022 vuosikertomuksensa valtioneuvostolle, mistä tämä käy ilmi. Yhdenvertaisuusvaltuutettu sai vuoden 2022 alussa uuden tehtävän naisiin kohdistuvan väkivallan raportoijana. Raportoijan ensimmäisen vuoden havainnot osoittavat, että naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäiseminen edellyttää väkivallan ja sen riskien parempaa tunnistamista, rikosprosessin parempaa toimivuutta, ja niin uhrien kuin tekijöiden tarvitseman hoidon ja tuen vahvistamista.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu on vuoden 2022 aikana käsitellyt vammaisten henkilöiden syrjintää kaikilla elämänalueilla. Etenkin koulumaailmaan liittyvät teemat korostuvat kuitenkin valtuutetulle tulleissa vammaisuuteen liittyvissä yhteydenotoissa.

Vammaisten lasten kohdalla nousevat esiin koulujen käytäntöjen aiheuttamat rajoitukset heidän mahdollisuuksiinsa yhdenvertaisesti osallistua koulun toimintaan. Yhdenvertaisuusvaltuutettu on käsitellyt vuoden 2022 aikana muun muassa useita koulujen retkiin tai leirikouluihin liittyviä yhteydenottoja. Yhteydenotoissa on ollut kyse siitä, että vammaisilla lapsilla ei ole ollut yhdenvertaista mahdollisuutta osallistua koulualueen ulkopuolella tapahtuvaan opetukseen ja muuhun toimintaan. Yhdenvertaisuusvaltuutettu painottaa, että vammaisten lasten oikeudesta yhdenvertaisuuteen koulutuksessa on huolehdittava nykyistä paremmin ja koulujen käytäntöjen on tuettava lasten mahdollisuutta olla osa kouluyhteisöä ja sen toimintaa.

Koulumaailman lisäksi valtuutetulle tulleet yhteydenotot osoittavat, että vammaispalvelulain erilaiset tulkintakäytännöt vaikeuttavat monen vammaisen henkilön arkea. Yhteydenottojen perusteella nousee huoli, että vammaispalvelulain mukaisten palveluiden myöntämisessä tulkitaan vammaispalvelulakia puutteellisesti ja liian tiukasti. Lisäksi vaikuttaa siltä, että usein sivuutetaan muu velvoittava lainsäädäntö, joka takaa vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuuden. Uudella vammaispalvelulailla on erityinen merkitys hyvinvointialueiden palvelujen myöntämiseen liittyvien käytäntöjen muodostumiselle.

– Uuden vammaispalvelulain toimivuutta ja sen tulkintaa pitää seurata tarkasti tulevalla hallituskaudella. Toimivat vammaispalvelut ovat edellytys vammaisten henkilöiden yhdenvertaiselle osallisuudelle yhteiskunnassamme, esimerkiksi työelämässä, yrittäjinä tai harrastuksissa, yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenman toteaa. 

Yhdenvertaisuusvaltuutettu saa vihdoin oikeuden puuttua työelämässä tapahtuvaan syrjintään

Eduskunta hyväksyi yhdenvertaisuuslain osittaisuudistuksen joulukuussa 2022. Lainmuutokset tulevat voimaan 1.6.2023. Lain uudistuksessa yhdenvertaisuusvaltuutetun toimivalta laajennettiin myös työelämässä tapahtuvan syrjinnän selvittämiseen.

– Tutkimukset osoittavat, että erityisesti vähemmistöt kohtaavat työelämässä ja rekrytoinnissa runsaasti syrjintää. Rekrytointisyrjintä myös aiheuttaa kasautuvaa eriarvoisuutta. Torjumalla rekrytointisyrjintää, voidaan parantaa myös pääsyä muihin keskeisiin oikeuksiin, kuten riittävään toimeentuloon. Toivomme, että rekrytoinnissa syrjintää kokeneet ovat meihin yhteydessä, Kristina Stenman sanoo.

Naisiin kohdistuvan väkivallan raportoijan ensimmäinen vuosi

Yhdenvertaisuusvaltuutettu aloitti 1.1.2022 uudessa lakisääteisessä tehtävässä naisiin kohdistuvan väkivallan raportoijana. Valtuutetun tavoitteena tässä työssä on pitkäjänteisesti edistää, että naisiin kohdistuva väkivalta vähenee. Tämä edellyttää naisiin kohdistuvan väkivallan ja sen riskien parempaa tunnistamista, rikosprosessin toimivuutta, ja niin uhrien kuin tekijöiden tarvitseman hoidon ja tuen vahvistamista.

Jotta väkivalta vähenisi ja Suomi olisi turvallinen maa kaikille sukupuolesta riippumatta, tarvitaan sukupuolisensitiivistä väkivallan vastaista työtä. 

– Väkivallan muodot, motiivit ja seuraukset ovat voimakkaasti sukupuolittuneita. Tämä tarkoittaa, että erot miesten ja naisten keskimääräisissä kokemuksissa ovat huomattavia. Suomessa kuitenkin kiistellään sukupuolierityisen väkivallan vastaisen työn tarpeesta sekä sukupuolineutraalin lainsäädännön kyvystä suojella väkivallan uhreja ja rangaista tekijöitä, ylitarkastaja Marjo Rantala toteaa.

Seuraavalle hallituskaudella yhdenvertaisuusvaltuutettu peräänkuuluttaa muun muassa rikoslain muutosta siten, että se tunnistaa nykyistä paremmin lähisuhdeväkivallan erityispiirteitä. Yhdenvertaisuusvaltuutettu painottaa myös, että tiedonkeruuta ja tietojärjestelmiä on kehitettävä. Tietoa tarvitaan naisiin kohdistuvan väkivallan yleisyydestä, sen ilmenemismuodoista ja aiheuttamista seurauksista. Tietoa on saatava myös siitä, miten palvelujärjestelmässä ja rikosprosessissa tunnistetaan ja käsitellään naisiin kohdistuvaa väkivaltaa.

Seuraavan hallituksen on jatkettava määrätietoisia toimia perusoikeuksien ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi

Yhdenvertaisuusvaltuutettu on itsenäinen ja riippumaton viranomainen, jonka tehtävä on edistää yhdenvertaisuutta ja puuttua syrjintään. Yhdenvertaisuusvaltuutettu toimii myös Suomen kansallisena ihmiskaupparaportoijana ja valvoo maastapoistamisen täytäntöönpanoa. Valtuutetun tehtäviin kuuluu myös ulkomaalaisten aseman ja oikeuksien seuraaminen ja edistäminen.

Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiala on laaja. Eri tehtäviä yhdistää perus- ja ihmisoikeuksien valvonta ja edistäminen. 

– Tutkimukset, selvitykset ja meille tulevat yhteydenotot osoittavat, että työtä vielä riittää yhdenvertaisuuden ja haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden oikeuksien toteutumiseksi. Siksi seuraavan hallituksen on jatkettava aktiivisia toimia, esimerkiksi vammaisten henkilöiden työelämäosallisuuden parantamiseksi ja rasismin vastaisen toimintaohjelman mukaisen työn jatkamiseksi. Ulkomaalaislainsäädännössä ja –asioissa lapsen edun ja perhe-elämän suoja pitää ottaa paremmin huomioon, toteaa yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenman.

Valtuutetun tehtävät ja oikeudet on kirjattu yhdenvertaisuuslakiin (1325/2014) ja lakiin yhdenvertaisuusvaltuutetusta (1326/2014). Osa valtuutetun tehtävistä ja oikeuksista on kirjattu ulkomaalaislakiin (301/2004).

Lue lisää yhdenvertaisuusvaltuutetun toiminnasta vuoden 2022 vuosikertomuksesta: Yhdenvertaisuusvaltuutetun vuosikertomus 2022.

Yhdenvertaisuuvaltuutetun suositukset tulevalle hallituskaudelle.

20.04.2023