Koulu järjesti esteellisen opintoretken – kunta maksoi syrjinnästä hyvityksen oppilaalle

Yhdenvertaisuusvaltuutettu on edistänyt sovintoa peruskouluikäisen oppilaan ja kunnan välillä tapauksessa, jossa oppilas ei voinut osallistua koulun järjestämälle opintoretkelle sen esteellisyyden vuoksi. Kunta opetuksenjärjestäjänä syyllistyi syrjintään jättäessään toteuttamatta kohtuulliset mukautukset oppilaalle, ja maksoi oppilaalle hyvityksen syrjinnästä. Yhdenvertaisuusvaltuutettu katsoo, että koulujen tulisi järjestää opintoretket lähtökohtaisesti siten, että kaikki oppilaat voivat niihin osallistua. 

Yhdenvertaisuusvaltuutettu edisti sovintoa oppilaan ja kunnan välillä tapauksessa, jossa koulu oli järjestänyt opintoretken esteellisessä paikassa, ja tämän vuoksi oppilas, jolla on toimintarajoite, ei voinut osallistua retkelle. Oppilaan huoltaja oli pyytänyt etukäteen koululta kohtuullista mukautusta, jotta oppilas voisi osallistua retkelle, mutta koulu ei ollut toteuttanut mukautusta. Kohtuullisten mukautusten toteuttamatta jättäminen on syrjintää. Kunta on maksanut oppilaalle 1500 euron hyvityksen syrjinnästä. 

Yhdenvertaisuusvaltuutettu painottaa, että koulutuksen järjestäjällä on velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta ja huolehtia siitä, että jokaisella oppilaalla on mahdollisuus osallistua yhdenvertaisesti koulun järjestämään opetussuunnitelman mukaiseen toimintaan. Koulujen tulee kiinnittää opinto- ja luokkaretkien suunnittelussa ja toteutuksessa huomiota siihen, että retkikohteet ovat saavutettavia kaikille oppilaille vähintään mukautusten avulla.

- Opintoretket tulisi järjestää siten, että jokaisella oppilaalla on mahdollisuus osallistua niihin. Opintoretket ovat tärkeitä oppilaille niin oppimisen kuin yhteisöllisyydenkin vuoksi. Jokaisella lapsella on oikeus yhdenvertaiseen kouluympäristöön ja koulujen tulee huolehtia, että tämä myös toteutuu käytännössä, yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenman toteaa. 

Koulun selvityksen mukaan opintoretkelle oli pyritty löytämään esteetön toteutustapa. Opintoretki kuitenkin järjestettiin, vaikka esteetöntä toteutustapaa ei löydetty. Yhdenvertaisuusvaltuutettu katsoo, että selvityksen perusteella tilanteessa ei ollut pyritty arvioimaan mukautuksia lapsen osallisuuden varmistamiseksi. Kunta on omassa selvityksessään kertonut, että koulun rehtorin kanssa on käyty ohjaavia keskusteluja oppilaiden tarpeiden huomioimisesta koulun toiminnassa.

Yhdenvertaisuuslaki edellyttää, että koulutuksen järjestäjä tekee kohtuullisia mukautuksia, jotta vammainen henkilö voi yhdenvertaisesti muiden kanssa saada koulutusta. Kohtuullisten mukautusten epääminen on syrjintää. Kohtuullisilla mukautuksilla tarkoitetaan yksittäisissä tilanteissa toteutettavia tarpeellisia ja asianmukaisia muutoksia ja järjestelyjä, joiden avulla varmistetaan vammaisten henkilöiden yhdenvertainen mahdollisuus asioida viranomaisissa, osallistua koulutukseen, saada työtä ja edetä uralla, sekä käyttää palveluita yhdenvertaisesti.

 

Valtuutettu voi yhdenvertaisuuslain 19 § nojalla ryhtyä toimenpiteisiin sovinnon aikaansaamiseksi yhdenvertaisuuslain noudattamista koskevassa asiassa. Yhdenvertaisuuslain 23 § mukaan syrjinnän tai vastatoimien kohteeksi joutuneella on oikeus saada hyvitys siltä viranomaiselta, työnantajalta tai koulutuksen järjestäjältä taikka tavaroiden tai palveluiden tarjoajalta, joka on tämän lain vastaisesti syrjinyt häntä tai kohdistanut häneen vastatoimia.

25.05.2022