Valikko

Yhdenvertaisuusvaltuutetun lausunto hallituksen lakiesitysluonnoksesta maakuntauudistukseksi ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisuudistukseksi

Lausunnossa yhdenvertaisuusvaltuutettu nostaa esille joitakin havaitsemiaan yhdenvertaisuusriskejä sekä toteaa muun muassa seuraavaa:

”Esitysluonnoksen mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tavoitteena on kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa palvelujen yhdenvertaisuutta, saatavuutta ja vaikuttavuutta sekä pienentää palveluista aiheutuvia kustannuksia 3 miljardilla eurolla vuoteen 2029 mennessä.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu katsoo olevan selvää, että uudistuksen kustannustavoite aiheuttaa lisähaastetta sille, että myös uudistuksen muut tavoitteet, kuten yhdenvertaisuuden parantuminen, saataisiin käytännössä toteutettua. Yhdenvertaisuuden lisääntymisen varmistamiseksi uudistuksessa tulee jatkossa kiinnittää vakavaa huomiota siihen, miten uudistus toteutuessaan huomioisi eri asiakkaat heidän moninaisine ominaisuuksineen.

Uudistuksen vaikutuksia on esitysluonnoksessa arvioitu kattavasti useastakin eri näkökulmasta katsottuna (ks. luku 4). Näyttää kuitenkin siltä, että uudistuksen tavoitteena olevaa yhdenvertaisuutta on arvioitu tässä vaiheessa melko suppeasti.  Esitysluonnoksessa yhdenvertaisuusvaikutuksia on käsitelty rajallisesti lähinnä kielellisten oikeuksien sekä sukupuolivaikutusten osalta, vaikka ymmärryksemme mukaan esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on arvioinut muistakin näkökulmista yhdenvertaisuuden toteutumista.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu painottaa, että näin valtavan uudistuksen ollessa kyseessä, on sen jatkovalmistelussa tehtävä kattava ja perusteellinen yhdenvertaisuusvaikutusten arviointi.”…

…”Yhdenvertaisuusvaltuutettu, joka toimii myös kansallisena ihmiskaupparaportoijana, katsoo tarpeelliseksi kiinnittää huomiota myös ihmiskaupan uhreihin asiakasryhmänä, joka tarvitsee sekä sosiaali- että terveydenhuollon erityispalveluita. Tällä hetkellä voimassa olevan lainsäädännön mukaan (laki kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta 17.6.2011/746) ihmiskaupan uhrien sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään niin sanotulla kaksijakoisella mallilla. Kunnat järjestävät palvelut uhreille, joilla on kotikunta Suomessa, kun taas ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä (Joutsenon vastaanottokeskus) järjestää palvelut heille, joilla ei ole koti-kuntaa Suomessa.

Laki takaa ihmiskaupan uhreille poikkeuksellisen laajat sosiaali- ja terveyspalvelut ja käytäntö on osoittanut, että varsinkin seksuaaliseen hyväksikäytön piiriin joutuneiden ihmiskaupan uhrien sosiaali- ja terveys-palveluiden tarve on huomattavan suuri erityisesti psyykkisen terveydenhuollon, asumisen ja toimeentulon osalta. Kansallinen ihmiskauppa-raportoija katsoo, että ihmiskaupan uhrit ja heidän erityistarpeensa tulee huomioida sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistuksessa.

Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa on huolehdittava kielteisten turvapaikkapäätösten saaneiden henkilöiden tarvitsemista palveluista.” 

Lausunto on luettavissa kokonaisuudessaan alta.

10.11.2016