Yhdenvertaisuusvaltuutetun työssä näkyivät vuonna 2020 rasismin vastainen työ, työelämäsyrjintä ja koronapandemia

Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenman on tänään luovuttanut valtuutetun vuosikertomuksen vuodelta 2020 pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministerille Thomas Blomqvistille, joka vastaa oikeusministeriössä yhdenvertaisuusasioista. Valtuutetun vuosikertomukseen on poimittu ajankohtaisia teemoja vuodelta 2020 muun muassa rasismin vastaiseen työhön, työelämäsyrjintään sekä koronapandemiaan liittyen. Vuosikertomuksessa on myös käyty läpi viime vuoden tapahtumia ihmiskaupan vastaisen työn, ulkomaalaisten oikeuksien sekä maasta poistamisen täytäntöönpanon valvonnan osalta.  

Rasismin poistaminen edellyttää aktiivisia toimia kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla

Alkuperä oli yleisin syrjintäperuste, jonka vuoksi valtuutettuun otettiin yhteyttä vuonna 2020. Alkuperään liittyvät yhteydenotot koskivat esimerkiksi syrjintää erilaisissa palveluissa ja asuntomarkkinoilla, syrjiviä asiakaspalvelun ohjeita sekä vartijoiden syrjivää toimintaa. 

Yhdenvertaisuusvaltuutettu julkaisi kesällä 2020 selvityksen afrikkalaistaustaisten henkilöiden kokemasta syrjinnästä Suomessa. Selvityksestä käy ilmi, että syrjintä vaikuttaa afrikkalaistaustaisten henkilöiden elämään kaikilla yhteiskunnan alueilla. Valtuutettu suosittelee selvityksessä useita toimenpiteitä syrjintään puuttumiseksi ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi.

- Rasismi on vakava ongelma ja se estää monelta oikeuden yhdenvertaisuuteen. Suomalaisen yhteiskunnan, myös jokaisen viranomaisen, on tehtävä kaikkensa syrjintään ja rasismiin puuttumiseksi. Tämä työ jatkuu myös meidän toimistossamme, yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenman korostaa.

Alkuperään liittyvä syrjintä ja rasismi nousivat viime vuonna keskusteluun useissa maissa, kun Black Lives Matter -liike vahvistui kesällä 2020. Vuoden aikana ympäri maailmaa, myös Suomessa, on keskusteltu tuotemerkkien ja -pakkausten rasistisuudesta. Myös koulutuksen saralla on tapahtunut edistystä muun muassa yliopistojen kielitaitovaatimusten kohdalla. Toisin kuin viime keväänä, keväällä 2021 suomen kielen kielitaidon osoittamiseksi edellytetään suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppiaineesta (S2) sekä suomi äidinkielenä ja kirjallisuus -oppimäärästä (S1) samaa arvosanaa A.

Työsyrjintään puuttumista täytyy vahvistaa yhdenvertaisuuslain osittaisuudistuksessa

Merkittävä osa vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden kokemasta työsyrjinnästä ei tule viranomaisten tietoon, eivätkä syrjinnän uhrit saa oikeutta. Viime vuonna 15 % valtuutetulle tulleista yhteydenotoista liittyi työelämään, ja tämä elämänalue on joka vuosi kuulunut kolmeen suurimpaan. Valtuutetun työssä on vahvasti noussut esille esteet vammaisten henkilöiden osallistumiselle työelämään, sekä etnisiin vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden kokema syrjintä erityisesti rekrytoinnissa. Etnisen alkuperän tai vammaisuuden vuoksi tapahtuvaa työsyrjintää käsitellään kuitenkin huomattavan harvoin tuomioistuimissa tai työsuojeluviranomaisissa.

Yhdenvertaisuusvaltuutetulla ei ole toimivaltaa yhdenvertaisuuslain valvomiseksi työelämässä tapahtuvan syrjinnän osalta. Valtuutettu ei siten voi ottaa kantaa siihen, onko yksittäisessä työelämän tapauksessa syyllistytty syrjintään. Suomi ja Portugali ovat ainoat EU-maat, jossa työelämässä syrjintää kokeneella henkilöllä ei ole mahdollisuutta viedä asiaansa itsenäisen syrjintävaltuutetun käsiteltäväksi. Hallitusohjelman mukaan hallituskaudella toteutetaan yhdenvertaisuuslain osittaisuudistus. Jotta syrjinnän uhri pääsisi oikeuksiinsa, tarvitaan uusia välineitä lainsäädäntöön. Yhdenvertaisuusvaltuutetun sekä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan toimivallan laajentaminen koskemaan syrjintää työelämässä on tarpeen sisällyttää yhdenvertaisuuslain osittaisuudistukseen.

- Se, ettei valtuutettu voi ryhtyä toimenpiteisiin työsyrjinnän selvittämiseksi, vaikeuttaa olennaisesti myös yleisempää yhdenvertaisuuden edistämistyötä työelämässä. Tuleva yhdenvertaisuuslain osittaisuudistus on hyvä tilaisuus korjata tilanne, Kristina Stenman toteaa.

Koronapandemia toi esiin monia yhdenvertaisuushaasteita

Koronapandemia näkyi valtuutetun työssä monin tavoin. Valtuutetulle tulleista yhteydenotosta hieman vajaa kymmenes liittyi koronapandemiaan. Syrjintään ja koronapandemiaan liittyviä yhteydenottoja tuli läpi vuoden kaikilta elämänalueita ja suurin osa niistä koski sosiaali- ja terveyspalveluita sekä koulutusta.

- Pandemialla on ollut syvälliset vaikutukset koko yhteiskunnalle. Työssämme näkyi, että pandemia vaikutti etenkin jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa oleviin ihmisiin, Kristina Stenman toteaa.

Koronapandemia toi haasteita myös ihmiskaupan vastaiseen työhön Suomessa. Koronatilanne vaikeutti henkilöiden tapaamista ja kuulemista viranomaisprosesseissa. Esimerkiksi poliisitutkinnoissa ja oikeusprosesseissa on ollut viivettä. Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmässä vaikutukset ovat jääneet vähäisemmiksi. 

Koronatilanne vaikeutti oleskelulupien saantia ja perheenyhdistämistä. Kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten ja muiden oleskelulupahakemusten käsittelyyn Suomessa tuli koronapandemian johdosta muutoksia, jotka ovat vaikuttaneet turvapaikanhakijoiden ja muuta oleskelulupaa hakevien asemaan. Valtuutettuun otettiin yhteyttä koronapandemiaan liittyen erityisesti perheenyhdistämisen vaikeuksien vuoksi. Suomessa kansainvälistä suojelua saaneiden ja heidän perheenjäsentensä on ollut entistä vaikeampaa saada perheoleskelulupaan tähtäävää hakemusta edes vireille. Valtuutettu pitää välttämättömänä, että perheenyhdistämiseen hakemista ja käsittelyä vaikeuttavien esteiden poistamiseen ryhdytään kaikin keinoin.

Vuosikertomus löytyy kokonaisuudessaan alla olevasta liitteestä sekä seuraavasta linkistä: yhdenvertaisuusvaltuutetun vuosikertomus 2020.

08.06.2021