Asiakaspalvelu

Voit ottaa yhteyttä yhdenvertaisuusvaltuutettuun:

  • Syrjintää koskevassa asiassa täyttämällä yhteydenotto syrjinnästä -lomakkeen
  • Muussa asiassa täyttämällä yhdenvertaisuusvaltuutetun yhteydenottolomakkeen
  • Lähettämällä sähköpostia yvv(at)oikeus.fi
  • Soittamalla päivystykseen. Päivystys on avoinna tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin klo 10 - 12: 0295 666 817 
  • Lähettämällä kirjeen
  • Chatissa maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 13-15 sekä perjantaisin klo 10-12 (verkkosivuillamme) 
  • Henkilökohtaisesta tapaamisesta on aina sovittava erikseen

Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto palvelee sinua suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Voit olla tarpeen vaatiessa yhteydessä kirjallisesti myös muulla kielellä. Toimiston palvelut ovat maksuttomia. Yhdenvertaisuusvaltuutetun henkilökunnalla on salassapitovelvollisuus esimerkiksi arkaluontoisten yksityiselämään liittyvien asioiden osalta.

Soittaessasi meille, puheluista aiheutuu sinulle tavanomaiset liittymäsopimuksen mukaiset kulut. Erillistä palvelumaksua puheluista ei tarvitse maksaa. Pyydettäessä voimme myös soittaa sinulle takaisin.

Kun asiasi koskee syrjintää

Yhdenvertaisuusvaltuutettuun voi ottaa yhteyttä, jos on kohdannut tai havainnut syrjintää. Yhdenvertaisuusvaltuutettu antaa neuvoja ja ohjeita, sekä voi auttaa syrjintäepäilyn selvittämisessä. 

Voit ottaa yhteyttä yhdenvertaisuusvaltuutettuun, jos olet kokenut tai havainnut syrjintää iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Voit ottaa yhteyttä myös syrjintää kokeneen henkilön tai ryhmän puolesta.

Tarvittaessa valtuutettu ryhtyy toimenpiteisiin syrjinnän uhrin auttamiseksi. Voit lukea yhdenvertaisuusvaltuutetun keinoista puuttua syrjintään syrjintään puuttuminen -sivulta.

Kun otat yhteyttä syrjintään liittyvässä asiassa

Pääasiallisesti yhdenvertaisuusvaltuutetun tarjoama oikeudellinen apu on neuvontaa ja ohjausta.
Kun yhdenvertaisuusvaltuutettu vastaanottaa yhteydenoton syrjinnästä, arvioidaan ensin, syntyykö tapauksessa syrjintäolettama, eli voiko tapauksessa olla kyse yhdenvertaisuuslain vastaisesta syrjinnästä. 

Valtuutetulla on laaja harkintavalta päättää, mihin toimenpiteisiin ryhdytään yksittäisen yhteydenoton perusteella. Valtuutettu vastaa kuitenkin kaikkiin kirjallisesti tulleisiin syrjintäyhteydenottoihin. Kevyimmillään tilanne voi selvitä puhelimitse tai sähköpostitse. Harkitessaan toimenpiteitään valtuutettu huomioi muun muassa miten yksilö pääsee oikeuksiinsa tehokkaimmalla ja tarkoituksenmukaisimmalla tavalla sekä käsiteltävänä olevan asian yhteiskunnallisen merkityksen.

Yhteydenotto valtuutettuun ei korvaa muita asiassa mahdollisesti käytettävissä olevia oikaisu- ja muutoksenhakumenettelyitä. Jos esimerkiksi kielteiseen päätöksen voi hakea muutosta, tämä tulisi tehdä ennen yhteyden ottamista valtuutettuun. Mikäli olet jo ottanut yhteyttä toiseen viranomaiseen, huomioithan, että emme pääsääntöisesti käsittele yhteydenottoasi samanaikaisesti muun viranomaisen kanssa.

Kun asiasi koskee ihmiskauppaa, maastapoistamisen valvontaa tai ulkomaalaisasioita

Yhdenvertaisuusvaltuutetun tehtäviin kuuluvat myös maastapoistamisen valvonta ja ulkomaalaisten aseman ja oikeuksien edistäminen. Yhdenvertaisuusvaltuutettu toimii myös kansallisena ihmiskaupparaportoijana.

Ihmiskauppaan, ulkomaalaisasioihin ja maastapoistamisen valvontaan liittyvissä asioissa voit ottaa yhteyttä sähköpostitse [email protected] tai soittamalla päivystykseen tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin klo 10 - 12: 0295 666 817.

Näissä asioissa valtuutetun toiminta on erilaista kuin syrjintään puuttumisessa. Valtuutettuun voi olla yhteydessä koskien yksittäisen henkilön tilannetta tai oikeuksien toteutumista. Ihmiskaupparaportoijana sekä ulkomaalaisten oikeuksia koskien yhdenvertaisuusvaltuutettu harkitsee, missä tapauksissa se ryhtyy toimenpiteisiin. Apu on pääosin neuvontaa ja ohjausta. 

Maastapoistamisen valvojana valtuutettu ei tee varsinaista asiakastyötä, vaan valvoo maastapoistamisen täytäntöönpanoa perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta.  Valtuutettu ei voi puuttua palautuksen toteuttamiseen.