Vihapuhe
Mitä vihapuhe on?
Vihapuhe on viestintää, joka lietsoo vihaa yhtä ihmistä tai ihmisryhmää vastaan. Viestintä voi olla puhetta, mutta se voi olla myös esimerkiksi kirjoituksia, kuvia, symboleja, musiikkia, piirroksia ja elokuvia.
Euroopan neuvoston ministerikomitean määritelmän mukaan vihapuhetta ovat kaikki ilmaisumuodot, jotka levittävät, lietsovat, edistävät tai oikeuttavat etnistä vihaa, ulkomaalaisvastaisuutta, antisemitismiä tai muuta vihaa, joka pohjaa suvaitsemattomuuteen. Vihapuhe voi liittyä esimerkiksi ihonväriin, kansalliseen tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, seksuaaliseen suuntautumiseen tai vammaisuuteen. Vihapuheen tarkoituksena on useimmiten luoda kuva tiettyyn vähemmistöryhmään kuuluvista ihmisistä epäilyttävinä, epäluotettavina tai alempiarvoisina. Vihapuhe loukkaa usein syvästi toisen henkilön ihmisarvoa.
Vihapuhe voi olla yhdenvertaisuuslain vastaista syrjintää
Yhdenvertaisuusvaltuutetun tehtävänä on arvioida vihapuhetta yhdenvertaisuuslain häirinnän kiellon näkökulmasta. Vihapuhe saattaa olla lainvastaista syrjintää yhdenvertaisuuslain nojalla, vaikka se ei välttämättä aina täytä minkään rikoksen tunnusmerkkejä.
Yhdenvertaisuuslain perusteella häirintänä kiellettyä on sellainen puhe tai ilmaisu, jolla useimmiten johonkin vähemmistöryhmään kuuluvan henkilön ihmisarvoa loukataan luomalla häntä kohtaan halventava, vihamielinen tai hyökkäävä ilmapiiri. Ihmisarvoa loukkaavan käyttäytymisen ei kuitenkaan tarvitse kohdistua suoraan tiettyyn ihmiseen ollakseen häneen kohdistuvaa häirintää, vaan se voi kohdistua myös ihmisryhmään.
Yhdenvertaisuuslain vastaista häirintää voi olla kirjoitettujen ja puhuttujen ilmaisujen lisäksi esimerkiksi ihmisarvoa loukkaavan materiaalin esillepano ja muu viestintä. Häirintää voi tapahtua viestintävälineestä ja –ympäristöstä riippumatta, esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Myös vihapuhetta sisältävien linkkien levittäminen voi olla laitonta häirintää.
Mitkä ovat vihapuheen vaikutukset?
Vihapuhe kohdistuu ihmisiin ja ryhmiin, jotka valikoituvat kohteiksi taustansa, henkilökohtaisten ominaisuuksiensa, tehtäviensä ja kannanottojensa perusteella. Vihapuheella pyritään usein sulkemaan tiettyjä ihmisiä ja ryhmiä yhteiskunnan ulkopuolelle tai hiljentämään tiettyjä ihmisryhmiä. Vihapuheella on laajoja kielteisiä inhimillisiä ja yhteiskunnallisia vaikutuksia. Vihapuhe on erityisen haitallista muutenkin haavoittuvassa asemassa oleville henkilöille ja vähemmistöryhmille.
Vihapuheen tavoitteena on yhä useammin vaikuttaa yhteiskunnalliseen keskusteluun ja päätöksentekoon. Vihapuheella, joka kohdistuu esimerkiksi poliitikoihin, aktivisteihin, virkamiehiin, toimittajiin, poliiseihin, syyttäjiin ja tuomareihin pyritään vaikuttamaan oikeusvaltion ytimeen ja sillä voi olla laajoja kielteisiä vaikutuksia demokraattisen järjestelmän toimivuudelle.
Vihapuhe voi täyttää myös rikoksen tunnusmerkit
Rangaistava vihapuhe on viestintää, joka täyttää rikoksen tunnusmerkit. Yleisiä rikosnimikkeitä rangaistavalle vihapuheelle ovat kiihottaminen kansanryhmää vastaan (kunnianloukkaus), yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen, sekä uskonrauhan rikkominen. Yhteiskunnan näkökulmasta kiihottaminen kansanryhmää vastaan on erityisen vakava rikos, joka pahimmassa tapauksessa voi johtaa esimerkiksi etnisten vähemmistöryhmiin kuuluvien henkilöiden vainoamiseen ja heihin kohdistuvaan väkivaltaan.
Henkilö, joka syyllistyy rangaistavaan vihapuheeseen, tuomitaan useimmiten sakkorangaistukseen, mutta yllä mainittujen tekojen ollessa törkeitä, niistä voi seurata myös vankeutta.
Vihapuhe ja sananvapaus
Vihapuhetta arvioitaessa tulee ottaa huomioon myös henkilön sananvapaus. Sanan- ja mielipiteenvapaus ovat keskeisiä perus- ja ihmisoikeuksia. Perustuslaissa turvataan jokaisen oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Sananvapaudella on kuitenkin rajansa. Sananvapauden nojalla ei saa loukata muiden ihmisten keskeisiä oikeuksia. Esimerkiksi politiikan arvostelu on osa toimivaa demokratiaa. Sen sijaan ihmisten tai ihmisryhmien ihmisarvon loukkaaminen, uhkaaminen tai solvaaminen ei ole sallittua.
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on monessa tapauksessa linjannut, minkälaiset lausunnot eivät kuulu suojatun sananvapauden piiriin. Esimerkiksi maahanmuuttopolitiikan kärkeväkin arvostelu kuuluu sananvapauden piiriin, mutta luonteeltaan rasistiset, naisvihamieliset, homo- ja transfobiset sekä islamofobiset ja antisemitistiset ilmaisut loukkaavat perus- ja ihmisoikeuksia ja uhkaavat demokraattisten toimintaoikeuksien käyttöä, eivätkä tämän takia nauti sananvapauden suojaa. Lue lisää Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tietolomakkeesta.
Ilmoita vihapuheesta
Jos näet, esimerkiksi jollain verkkosivustolla vihapuhetta, jonka epäilet olevan lainvastaista, voit tehdä siitä ilmoituksen poliisille, esimerkiksi nettivinkki-lomakkeella verkossa. Voit tehdä tällaisen ilmoituksen poliisille myös nimettömänä.
Keskustelufoorumit, sosiaalisen median palvelut ja muut viestintäkanavat tarjoavat usein myös omat keinonsa vihapuheen ilmiantamiseen. Keinoina on usein yhteydenotto ylläpitoon tai palvelun sisäisen ilmiantokanavan käyttäminen.
Myös alustan ylläpitäjä on vastuussa esimerkiksi tilanteessa, jossa ylläpitäjän huomiota kiinnitetään sivustolla olevaan lainvastaiseen aineistoon, mutta ylläpitäjä tästä huolimatta tietoisesti sallii aineiston pitämisen sivustollaan, eikä ryhdy toimenpiteisiin sen poistamiseksi.
Voit myös ilmoittaa vihapuheesta yhdenvertaisuusvaltuutetulle, jos epäilet vihapuheen olevan yhdenvertaisuuslain vastaista häirintää. Myös tällaisen ilmoituksen voit tehdä nimettömänä.
Lisätietoa vihapuheesta
Lisää tietoa vihapuheesta löytyy esimerkiksi täältä:
- Oikeusministeriön yhdenvertaisuus.fi -verkkosivut
- Valtioneuvoston asettaman työryhmän julkaisu
- Euroopan rasismin ja suvaitsemattomuuden vastaisen komission verkkosivut
Aiheeseen liittyvää
Syrjinnän ja vihapuheen torjunta vaalikampanjoissa
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvoelinten eurooppalainen verkosto Equinet on julkaissut suosituksen syrjinnän ja vihapuheen torjuntaan vaalikampanjoissa.
Syrjimättömyys ja tasa-arvo ovat eurooppalaisen demokratian kulmakiviä. Koska vaalikampanjat mittaavat sitoutumista näihin arvoihin, on huolestuttavaa havaita niin usean kampanjan sortuvan syyllistämiseen, syrjivään kielenkäyttöön ja vihapuheeseen ympäri Eurooppaa. Tämä haittaa tavallisten ihmisten elämää, sillä se voi vähentää ihmisten arvokkuutta tai kunnioitusta ja vakavammissa tapauksissa aiheuttaa vieraantumista tai jopa toisiin kohdistuvia hyökkäyksiä. On selvää, että syrjivä kielenkäyttö ja vihapuhe voivat vahingoittaa yhteiskunnan yhtenäisyyttä ja johtaa suvaitsemattomuuden ja turvattomuuden kierteeseen.
Poliitikoilla on erityinen vastuu syrjinnän ja vihapuheen torjunnassa, sillä heillä on vaikutusvaltaa suureen yleisöön. Poliittinen retoriikka on tehokas muutosta edistävä työkalu, jota demokratian perusoikeuksien mukaisesti suojellaan sananvapauden takaavilla säännöksillä. Toisaalta, jos retoriikkaa käytetään vihamieliseen ja syrjivään viestintään, se voi aiheuttaa laaja-alaista suvaitsemattomuutta tai jopa kannustaa viharikoksiin. Sen vuoksi poliitikkojen tulee soveltaa sananvapauttaan vastuullisesti ja mainostaa vaaliohjelmaansa reilusti ja muita kunnioittavasti.
Tiedotusvälineillä – mukaan lukien sosiaalisen median alustat – on tärkeä vastuu välttää vahvistamasta syrjiviä viestejä. Tämä on erityisen tärkeää silloin, kun raportoidaan vihapuheesta. Asianmukaisten selitysten ja kriittisen reflektoinnin avulla tiedotusvälineet voivat varmistaa julkisen keskustelun pysymisen terveillä ja syrjimättömillä raiteilla myös vaalien aikana.
Jokaisella on oikeus tasa-arvoon ja syrjimättömyyteen. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvoelimet ovat itsenäisiä valtion laitoksia, jotka tarjoavat tukea kaikille syrjinnän kohteeksi joutuneille yksilöille sekä edistävät yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa ja torjuvat syrjintää sekä häirintää yleisellä tasolla. Eurooppalaista yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa edistävänä asiantuntijana yhdenvertaisuus- ja tasa-arvoelinten eurooppalainen verkosto Equinet on laatinut tämän suosituksen edistääkseen syrjinnästä ja vihapuheesta vapaita vaalikampanjoita.
Equinetin suositus on suunnattu poliittisille puolueille, ehdokkaille ja tiedotusvälineille (mukaan lukien sosiaalinen media), ja se keskittyy yleiseen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden periaatteeseen, syrjinnän kieltämiseen, vihapuheeseen puuttumiseen, herkkien aiheiden käsittelyyn sekä tasa-arvoisen edustuksen edistämiseen vaalilistoilla. Se painottaa tasa-arvon merkitystä yleiseurooppalaisena arvona, vaatii tasa-arvoisen kohtelun ja syrjimättömyyden periaatteiden jatkuvaa noudattamista ja vetoaa edellä mainittuihin tahoihin, jotta ne pitävät kiinni eurooppalaisen demokratian perusarvoista ja Euroopan yhteisistä perustuslaillisista perinteistä.
(Equinetin tiedote suosituksista, julkaistu 20.3.2019)
28.03.2019