Yhdenvertaisuusvaltuutetun kommentti sosiaali- ja terveysuudistuksen lakipakettiin
Esteettömyys- ja saavutettavuusvaatimuksia vahvistettu – kielelliset oikeudet huolenaihe
Eduskunta on eilen hyväksynyt sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen. Yhdenvertaisuusvaltuutettu toteaa, että uudistus antaa mahdollisuudet koota osaamista ja kehittämistyötä laajempiin kokonaisuuksiin, ja näin vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja myös ryhmille, joilla on erityispalvelujen ja -osaamisen monipuolista tarvetta.
Valtuutettu painotti omissa lausunnoissaan laajempaa näkökulmaa yhdenvertaisuuteen, muun muassa palvelujen esteettömyyttä, viestinnän saavutettavuutta, sekä vammaisten henkilöiden osallistamista. Näiden osalta eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön pohjalta hyväksymä esitys sisältää parannuksia hallituksen esitykseen.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu toteaa kuitenkin, että erityisesti viittomakielen aseman sekä saamenkielisten sosiaali- ja terveys palvelujen osalta esitys jää puolitiehen. Viittomakielen asema jää käytännössä entiselleen. Valtuutettu oli esittänyt, että saamenkielisten palvelujen osalta olisi järjestämisvelvollisuus käytännössä Lapin hyvinvointialueella, mutta sosiaali- ja terveysvaliokunta ei kuitenkaan tätä sisällyttänyt mietintöönsä.
Valtuutettu tulee seuraamaan sote-uudistuksen jatkovalmistelua ja uusien hyvinvointialueiden käynnistymistä yhdenvertaisuuden toteutumisen näkökulmasta.
Alla yksityiskohtaisemmat kommentit sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöön, josta muodostui lopullinen lakipaketti.
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö.
Esteettömyys ja saavutettavuus sosiaali- ja terveyspalveluissa
Yhdenvertaisuusvaltuutettu pitää erinomaisena, että hyvinvointialuelain viestintää koskevaan 34 pykälään lisättiin vaatimus esteettömyydestä ja saavutettavuudesta. Sosiaali- ja terveysvaliokunta toteaa mietinnössään:
”Viestintää koskevaan 34 §:ään on PeVL lausunnon mukaan syytä sisällyttää vaatimus saavutettavuudesta. Sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa 34 §:n muuttamista lausunnon mukaisesti.”
”Valiokunta pitää tärkeänä, että hyvinvointialueilla seurataan uudistuksen vaikutuksia vammaisten henkilöiden palveluihin.”
”34 § 3 mom: Viestinnässä on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä ja otettava huomioon hyvinvointialueen eri asukasryhmien tarpeet. Viestinnässä on käytettävä esteettömiä ja saavutettavia menetelmiä.”
Laissa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä esteettömyyden ja saavutettavuuden turvaaminen muuttui valiokuntakäsittelyssä velvoittavaksi. Hyvinvointialueella olisi velvollisuus turvata esteettömyys ja saavutettavuus sen järjestämisvastuulla olevissa palveluissa tuotantotavasta riippumatta eli myös tuotettaessa palveluja esimerkiksi ostopalveluina.
”4 § 2 mom: Hyvinvointialueen on turvattava järjestämisvastuullaan olevien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen esteettömyys ja saavutettavuus. ”
Kielelliset oikeudet sosiaali- ja terveyspalveluissa
Valitettavasti yhdenvertaisuusvaltuutetun toive vahvemmasta lainsäädännöstä liittyen viittomakielisten oikeuksiin ei toteutunut. Valtuutettu esitti velvoittavuutta viittomakielisten oikeuteen omaan kieleen ja tulkkaukseen. Muutosta lakitekstiin ei tältä osin tullut valiokuntakäsittelyssä.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta toteaa:
”Hallituksen esityksen mukaan ehdotetulla sääntelyllä ei lähtökohtaisesti muuteta viittomakieltä käyttävien oikeuksia. Sote-järjestämislain 5 §:n 3 momentin mukaan palveluja annettaessa on mahdollisuuksien mukaan huolehdittava tulkitsemisesta ja tulkin hankkimisesta, jos sosiaali- tai terveydenhuollon henkilöstö ei hallitse asiakkaan käyttämää viittoma- tai muuta kieltä tai asiakas ei vammaisuuden tai muun syyn vuoksi voi tulla ymmärretyksi. Hallituksen esityksen vaikutus- Valiokunnan mietintö StVM 16/2021 vp 58 ten arvioinnissa on katsottu, että tulevilla hyvinvointialueilla on lähtökohtaisesti nykyisiä järjestäjiä olennaisesti paremmat mahdollisuudet huolehtia alueellaan viittomakieltä käyttävien henkilöiden oikeuksien toteutumisesta. Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää perustuslakivaliokunnan (kpl 165) tavoin tärkeänä, että valtioneuvosto seuraa ja arvioi uudistuksen toimeenpanon vaikutuksia saamenkielisten ja viittomakielisten oikeuksien käytännön toteutumiseen ja ryhtyy tarvittaessa vaadittaviin toimiin varmistaakseen viittomakielisten potilaiden ja asiakkaiden oikeuksien toteutumisen.”
Yhdenvertaisuusvaltuutettu on useaan kertaan katsonut, etteivät viittomakieltä käyttävien oikeudet toteudu siten, kun heidän kielellisiä oikeuksiaan koskevaa lainsäädäntöä laadittaessa on tarkoitettu. Asiantilan muuttamiseksi tarvitaan lainsäädännön tiukentamista ja täsmentämistä. Terveydenhuollossa käytännöt siitä, kenen vastuulla on tilata tulkki ja mistä tulkit tilataan, ovat vaihtelevia ja sisältävät edelleen ongelmia eri alueilla ja organisaatioissa. Tämä koskee kaikkea tulkkausta sisältäen myös puhuttujen kielten tulkkauksen. Koska tilanne ei ole ajan saatossa korjautunut, olisi valtuutetun näkemyksen mukaan asiasta ollut tarpeellista säätää tarkemmin laissa.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu korostaa valtioneuvoston velvollisuutta sosiaali- ja terveysvaliokunnan lausunnon mukaisesti seurata tilannetta ja tehdä nopealla aikataululla korjauksia, kun puutteita ilmenee viittomakielisten oikeuksissa.
Saamenkielisten oikeuksien osalta sosiaali- ja terveysvaliokunta toteaa:
”Ehdotetun sote-järjestämislain 5 §:n perusteluissa tuodaan esiin, että oikeus käyttää saamen kieltä tarkoittaa saamen kielilain mukaan sitä, että oikeus tulee ensisijaisesti turvata saamen kielen taitoisen henkilöstön kautta, mutta jos tämä ei ole mahdollista, niin oikeuden toteutumisesta voidaan huolehtia maksuttoman tulkkauksen kautta. Saamenkielisen henkilöstön haastavan saatavuuden kannalta saamenkielisten palvelujen järjestämisvastuuta ei voida säätää hyvinvointialueelle samalla tavoin kuin ruotsinkielisten palvelujen osalta säädetään. Valiokunta korostaa, että sote-järjestämislain 32 § velvoittaa hyvinvointialuetta kansallisen ja alueellisen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisessä toimimaan yhteistyössä kuntien sekä koulutus-, kehittämis- ja tutkimustoimintaa harjoittavien organisaatioiden, kuten saamelaiskäräjien, kanssa. Valiokunta korostaa yhteistyötä saamelaiskäräjien kanssa erityisesti niiltä osin kuin hyvinvointialueen palvelut koskettavat saamen kieltä ja kulttuuria. Sosiaali- ja terveysvaliokunta yhtyy perustuslakivaliokunnan lausunnossaan (kpl 161) esittämään vaatimukseen siitä, että valtioneuvoston tulee seurata ja arvioida uudistuksen toimeenpanon vaikutuksia saamenkielisten oikeuksien käytännön toteutumiseen ja ryhtyä tarvittaessa vaadittaviin toimiin varmistaakseen potilaiden ja asiakkaiden mahdollisuus saada omakielistä palvelua.”
Yhdenvertaisuusvaltuutettu toteaa, että alkuperäiskansa saamelaisille on perustuslaissa ja saamen kielilaissa turvattu vahvat kielelliset ja kulttuuriset oikeudet. Näiden lakien mukaan saamelaisten yhdenvertaiset oikeudet on turvattava, myös sosiaali- ja terveydenhuollossa. Lakiin kirjattu järjestämisvastuu, jota yhdenvertaisuusvaltuutettu toivoi, ei olisi sinänsä lisännyt palvelujen järjestäjien vastuita, mutta olisi selkeyttänyt velvollisuutta järjestää ensisijaisesti saamenkielisiä palveluita. Tulkkaukseen tulisi turvautua vain poikkeustapauksissa.
Nyt eduskuntakäsittelyssä on todettu, että sosiaali- ja terveyspalveluissa ei kielellisiä oikeuksia pystytä turvaamaan. Siksi valtioneuvoston on huolehdittava, että sosiaali- ja terveysministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö pikaisesti selvittävät ja panevat toimeen koulutus- ja tukikokonaisuuden, jolla varmistetaan saamen kielten osaaminen sosiaali- ja terveydenhuollossa käytännössä Lapin hyvinvointialueella. Tähän kokonaisuuteen tulee sisällyttää panostuksia niin tutkintopohjaiseen opetukseen ja jatkokoulutukseen, kuin työnantajalla, esimerkiksi työaikana tapahtuva kielikoulutus sekä kielilisät.
Vammaisten henkilöiden erityispalvelut
Vammaisten ihmisten osalta sote-uudistus linkittyy olennaisesti myös vireillä olevaan vammaispalvelulain sekä kehitysvammalain uudistamiseen. Sote-uudistu myötä erityishuoltopiirit nykymuodossaan lakkaavat. Lainvalmistelussa ja sote-uudistuksen toimeenpanossa on varmistettava, että erityishuoltopiirien nykyiset palvelut ja osaaminen ovat jatkossakin saatavilla vammaisille ihmisille heidän tarpeidensa mukaisesti.
Sosiaali- ja terveyslautakunta toteaakin lausunnossaan seuraavaa:
”Vammaiset henkilöt ovat yksi keskeinen useita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja tarvitseva ryhmä, jonka palvelujen yhteensovittamisen järjestämisvastuun integrointi yhdelle järjestäjälle luo nykyistä paremmat mahdollisuudet palveluketjujen ja -kokonaisuuksien toimimiselle. Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa vammaisjärjestöt korostivat, että tosiasiallisen yhdenvertaisuuden saavuttaminen edellyttää positiivista erityiskohtelua ja vammaisen henkilön yksilöllisten tarpeiden sekä elämäntilanteen huomioimista palvelujen toteuttamisessa.”
Lopuksi
Yhdenvertaisuusvaltuutettu korostaa, että sote-uudistuksen siirtyessä lainsäädännöstä käytäntöön jo suunnitteluvaiheessa on huolehdittava asiakkaiden erityistarpeista. Uudistus on loistava mahdollisuus suunnitella palvelut saavutettaviksi ja erityisryhmät huomioiviksi alusta asti niin, että tilannetta ei tarvitsisi korjata jälkikäteen. Tämä edellyttää vahvaa tietopohjaa alueiden väestön tarpeista, riittäviä ja oikein kohdennettuja resursseja sekä entistä parempaa sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteen sovittamista.
Yhdenvertaisuusvaltuutetun antamat lausunnot sote-uudistukseen liittyen:
Hallituksen esityksestä:
Lausunto perustuslakivaliokunnalle (PDF).
Luonnoksesta hallituksen esitykseksi:
Lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle
24.06.2021
