Häirintä

Häirintä on yhdenvertaisuuslaissa kiellettyä syrjintää. Laissa häirintä määritellään käyttäytymisenä, jolla loukataan henkilön tai ihmisryhmän ihmisarvoa tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti. Häirinnässä henkilö luo käyttäytymisellään kiellettyyn syrjintäperusteeseen, kuten esimerkiksi seksuaaliseen suuntautumiseen, alkuperään tai vammaisuuteen, liittyvän toista henkilöä tai ihmisryhmää halventavan, nöyryyttävän, uhkaavan, vihamielisen tai hyökkäävän ilmapiirin. Häirintä voi kohdistua yksilön lisäksi myös ihmisryhmään. Tämä tarkoittaa, että häirintää voidaan arvioida myös ilman yksittäistä henkilöä eli häirinnän uhria, johon häirintä olisi kohdistunut. 

Käyttäytyminen ymmärretään laajasti niin, että kyse voi olla esimerkiksi sähköpostiviesteistä, ilmeistä, eleistä tai epäasiallisen materiaalin esiin laittamisesta esimerkiksi netissä tai muunlaisesta viestinnästä. Ihmisarvoa loukkaavan käyttäytymisen ei tarvitse suoraan kohdistua tiettyyn ihmiseen, vaan se voi kohdistua myös johonkin ihmisryhmään. 

Häirintää voi tapahtua eri tavoilla

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta on ratkaisussaan todennut, että esimerkiksi natsi-Saksan hakaristilipun pitäminen esillä on yhdenvertaisuuslaissa kiellettyä häirintää. Kyseisessä tapauksessa henkilö piti hakaristilippua kerrostaloasuntonsa ikkunassa. Tämän katsottiin olleen ihmisarvoa loukkaavaa ja aiheuttaneen juutalaista asianomistajaa kohtaan uhkaavan ja vihamielisen ilmapiirin. 

Yhdenvertaisuusvaltuutettu on neuvotellut sovinnon asiassa, joka koskee opettajan opiskelijaan kohdistamaa häirintää kansalaisuuden perusteella. Opettaja oli haukkunut virolaisia henkilöitä epäasiallisesti muiden opiskelijoiden kuullen. Neuvottelujen tuloksena oppilaitos pyysi anteeksi syrjityltä opiskelijalta ja maksoi hänelle 2000 euron korvauksen syrjinnästä. Oppilaitos sitoutui myös tarkastelemaan toimintaansa varmistaakseen sen, ettei vastaavaa tapahdu jatkossa. 

Toisen henkilön loukkaava ja häiritsevä käyttäytyminen voi täyttää myös kunnianloukkauksen tunnusmerkit rikoslain nojalla. Kansanryhmään kohdistuva solvaava tai panetteleva toiminta taas voi tulla rangaistavaksi rikosnimikkeellä kiihottaminen kansanryhmää vastaan.

Seksuaalinen ja sukupuoleen perustuva häirintä on tasa-arvolaissa tarkoitettua syrjintää. Lue lisää tasa-arvolaissa kielletystä seksuaalisesta häirinnästä ja sukupuoleen perustuvasta häirinnästä tasa-arvovaltuutetun verkkosivulta.

Häirintään täytyy puuttua

Yhdenvertaisuuslain mukaan viranomaisten, julkista tehtävää hoitavien yksityisten toimijoiden, koulutuksen järjestäjien sekä työnantajien on arvioitava yhdenvertaisuuden toteutumista kaikessa toiminnassaan ja ryhdyttävä tehokkaisiin toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden toteutumisen edistämiseksi, mikäli puutteita huomataan. Edistämisvelvollisuus pitää sisällään velvollisuuden ennaltaehkäistä kaikenlaista ihmisten ominaisuuksiin perustuvaa kiusaamista ja loukkaavaa puhetta, sekä velvollisuuden puuttua määrätietietoisesti häirintään, jos sitä havaitaan tai siitä ilmoitetaan.

Työnantajalla on korostunut velvollisuus puuttua häirintään, joka kohdistuu työntekijöihin. Mikäli työnantaja ei puutu työntekijän kohtaamaan häirintään siitä tiedon saatuaan, hän syyllistyy syrjintään ja voi joutua siitä oikeudellisesti vastuuseen.

Myös koulutuksen järjestäjän ja varhaiskasvatuksen järjestäjän tai palveluntuottajan on ryhdyttävä käytettävissään oleviin toimiin häirinnän poistamiseksi. Koulutuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjä syyllistyy syrjintään, jos se laiminlyö velvollisuutensa ryhtyä toimiin tiedossaan olevan lapseen, oppilaaseen tai opiskelijaan kohdistuvan häirinnän poistamiseksi.