Rasismi

Rasismi voi näyttäytyä esimerkiksi yksilöiden ja ryhmien välisenä tahallisena ja tietoisena tekona, tai tahattomana ennakkoluuloihin ja pelkoihin perustuvana rodullistavana käytöksenä. Rasismi voi näyttäytyä myös rakenteissa, kuten työelämässä, koulutuksessa ja palveluissa olevina syrjivinä toimintatapoina ja prosesseina, joissa organisaatiot, yritykset, laitokset ja virastot syrjivät joko välittömästi tai välillisesti tiettyjä ihmisryhmiä.

Rasismi on systeemi, jossa politiikka, institutionaaliset käytännöt, kulttuuri ja muut normit ylläpitävät rodullistettuja yhteiskunnallisia valta-asetelmia. Se on osa sosiaalisia, taloudellisia ja poliittisia järjestelmiä, joissa kaikki ovat osana. 

Rasismin laajuuden ja vakavuuden hahmottavat parhaiten henkilöt, joihin rasismi kohdistuu. Rasismin yleisyydestä kertovat myös monet tutkimukset. Rasismi voi ilmetä vihapuheena, syrjintänä, väkivaltana tai näennäisen neutraaleina käytäntöinä, jotka tosiasiassa sulkevat ulos osan ihmisistä. Syrjintätapauksia ja viharikoksia ei tule nähdä pelkästään yksittäisinä tapauksina, vaan on tunnistettava niiden taustalla oleva rakenteellinen syrjintä ja rasismi.

Rodullistaminen

Rodullistaminen on prosessi, jonka kautta ihmisiin liitetään yhteiskunnan toimesta esimerkiksi ihonvärin tai oletetun etnisen taustan takia hierarkioita, oletuksia, stereotypioita ja ennakkoluuloja liittyen esimerkiksi ihmisten kykyihin, tapakulttuuriin ja moraaliin.

Rodullistamista tapahtuu muun muassa silloin, kun Suomessa syntynyt henkilö kokee ulkonäkönsä vuoksi päivittäisiä tai viikoittaisia ulossulkemisen hetkiä arkisissakin tilanteissa. Se syntyy ajatuksesta, että tietyt piirteet omaavat yksilöt olisivat perustavanlaatuisesti erilaisia valtaväestöön nähden. Monet stereotypiat, joita liitetään ei-valkoiseksi rodullistetun henkilön identiteettiin, ovat usein sellaisia, joista hän ei tunnista itseään. 

Rodullistamisprosessi johtaa rasistiseen ja syrjivään toimintaan, eli stereotyyppisten määrittelyiden pohjalta ihmisiä kohdellaan tietoisesti tai tiedostamatta eriarvoistavasti. Rodullistaminen onkin ennen kaikkea yhteiskunnallinen prosessi, jonka lopputuloksena on rasismi.

Mikroaggressiot

Mikroaggressio on tahallinen tai tahaton kommentti tai teko, joka vahvistaa ja ylläpitää rasistisia tai muuten syrjiviä stereotypioita ja samalla toiseuttaa. Esimerkiksi kehumalla, miten hyvin ei-valkoiseksi rodullistettu ihminen puhuu suomea, kehuja tulee samalla osoittaneeksi, että hänen mielestään ruskea ihminen ei voi puhua suomea äidinkielenään. Puhujan harmittomiksi kokemat kysymykset tai kommentit voivat olla niiden kohteeksi joutuvalle loukkaavia ja kasautuvia.

Valkoisuusnormi

Valkoisuusnormilla ei viitata niinkään ihonväriin vaan näkymättömiin sosiaalisiin hierarkioihin ja valtasuhteisiin, joissa länsimaalaisuus ja eurooppalaisuus nähdään yhteiskunnallisia rakenteita määrittelevänä normina. Normatiivisuus tulee esiin vasta, kun se tehdään näkyväksi tai siitä poiketaan.

Rasismin muotoja

Jos kohtaat rasismia

  • Jos kohtaat rasistista syrjintää, voit ottaa yhteyttä yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistoon. Yhdenvertaisuusvaltuutetun asiakaspalvelu.
  • Jos kohtaat syrjintää työelämässä, ota yhteys ensin esimieheesi. Jos et saa apua häneltä, ota yhteyttä työpaikan työsuojeluvaltuutettuun tai luottamusmieheen. Tarvittaessa voit ottaa yhteyttä yhdenvertaisuusvaltuutettuun tai aluehallintovirastojen työsuojeluun (tyosuojelu.fi).
  • Jos olet joutunut rasistisen rikoksen kohteeksi, ole yhteydessä poliisiin. Rasistinen rikos tarkoittaa rikosta, jossa tekijällä on rasistinen motiivi.